Karhu on Suomen kansalliseläin
Kaikki karhut ovat tukevarakenteisia, isopäisiä ja kyttyräselkäisiä. Niillä on tuuhea turkki ja vahvat tassut, jotka soveltuvat paremmin kaivamiseen kuin puissa kiipeilyyn.
Ruskeakarhu (Ursus arctos) on Euroopan suurimpia petoeläimiä.Karhun pituus on 135–250 senttimetriä ja paino 60–300 kilogrammaa, uros on selvästi suurempi kuin naaras.
Karhun korvat ovat pienet ja pyöreäpäiset, mutta kuitenkin selvästi erottuvat.
Karhun turkin väritys vaihtelee miltei mustasta aina vaalean kellanharmaaseen asti, jopa lähes valkoisia tavataan silloin tällöin.
Karhun jälki on luonnonvaraisista eläimistä Suomen suurin. Sen takakäpälän jälki muistuttaa ihmisen jälkeä, mutta jalkaterän painallus on hieman leveämpi ja kolmiomaisempi kuin ihmisellä. Karhun jäljessä näkyy viisi varpaan ja kynnen painallusta.
Karhu on kaikkiruokainen, se syö paljon kasvisravintoa ja varsinkin marjoja.
Karhut nukkuvat talviunta puoli vuotta.
Karhun talviuni ei ole yhtä syvää kuin lepakoiden ja siilien talvihorros, sillä karhun ruumiinlämpö laskee 33 asteeseen. Naaraskarhun ruumin lämpötila pysyy kuitenkin 37 asteessa synnyttämiseen asti. Karhu reagoi talviunen aikana ympäristöönsä, ja toisinaan herää kesken talviunen, kun sen ruumiin ravintovarastot ehtyvät ennenaikaisesti.
Talvehtiessaan karhu ei virtsaa eikä ulosta. Sen virtsa siirtyy virtsarakosta maksaan, missä se muuttuu valkuaisaineiksi.
Keväällä karhu herää talviunesta maalis-huhtikuussa, kun auringon sulattama lumi valuu sen pesään. Talven jälkeen karhu-urokset lähtevät naaraita aikaisemmin liikkeelle. Urokset lähtevät liikkeelle yleensä heti, kun lunta on riittävän vähän hirvien metsästykseen.
Naaraskarhu synnyttää talviunen aikana. Karhun syke laskee talviunen aikana 40 lyönnistä minuutissa 10 lyöntiin. Naaraat pentuineen lähtevät liikkeelle vasta maan ollessa kokonaan sula.Odotellessaan lumen sulamista karhu tekee pesän lähelle tai pesään oksista makuupaikan ja syö puiden silmuja sekä vesikasveja pesän läheltä. Lumipeitteen vähennyttyä tarpeeksi karhu alkaa metsästää hirviä. Jollei tämä onnistu, se täyttää ravinnontarvettaan muurahaisilla./Wikipedia
Vanhan kansan mukaan Karhu kääntää
tänään kylkeään ja nukahtaa uudelleen.
**********************
Tänään on myös Heikin nimipäivä,
sekä Pyhän Henrikin,
Suomen suojeluspyhimyksen muistopäivä.
"Pyhän Henrikin tiedetään olleen Suomen ensimmäinen piispa. Hän on todennäköisesti ollut syntyisin Englannista. Piispa Henrik toimi ilmeisesti Itämeren alueen lähetyspiispana ja asui Upsalassa. Hän osallistui kunigas Eerik Pyhän tekemään ristiretkeen 1155 Suomeen.
Kuninkaan palattua kotimaahansa piispa Henrik jäi Suomeen jatkamaan kirkollisen elämän järjestelytyötä, mutta hänen kerrotaan kärsineen täällä marttyyrikuoleman ristiretkeä seuranneena talvena (20. tammikuuta 1156). Tarinan mukaan talonpoika Lalli surmasi Henrikin Köyliönjärven jäällä.
Piispa Henrik haudattiin Nousiaisten kirkkoon, josta hänen maalliset jäännöksensä siirrettiin 18. kesäkuuta 1300 Turun tuomiokirkkoon.
Surmapaikalle luodulle pienelle saarelle rakennettiin 1300-luvulla muistokappeli, jonka mukaan saarta yhä nimitetään Kirkkokariksi, vaikka kappeli onkin aikojen kuluessa raunioitunut, ja nykyään siitä on jäljellä ainoastaan joitakin kiviä ja lähes kokonaan maatuneita hirsiä.
Tästä Köyliönjärven Kirkkokarista tuli keskiajalla suosittu pyhiinvaelluskohde, ja nykyäänkin Suomen katolilaiset tekevät sinne pyhiinvaelluksen kesäkuun puolivälissä kunnioittaakseen pyhän Henrikin muistoa.
Henrikiä ryhdyttiin aluksi kunnioittamaan Turun tuomiokirkon ja vähitellen koko Suomen kirkon ja kansan taivaallisena suojelijana. Hänen muistoaan vietetään 19. tammikuuta kaikissa Pohjoismaiden katolisissa kirkoissa, ja Suomessa juhlapyhänä." /Katolinen.fi
"Eläinten rehuista pitää tänään olla vielä puolet jäljellä ja ihmisen viljasta saa olla kulunut vain kolmannes./Lehto.ry
Tälle päivälle kannattaakin siis toivoa vähän kurjempaa säätilaa, sillä vanhan kansan uskomusten mukaan:
"Heikin päivä muuttaa sään: pahat ilmat hyviksi, hyvät huonoiksi."/Lehto.ry
