Kuvat puhuvat
taas omasta puolestaan.
5.7.2016
Kesäsateen jälkeen
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Ihanasti olet vanginnut pisaroiden kauneuden.
Kiitos Hannele. =)
Kesä on kesä, vaikka sataisikin...
Kauniita ja herkkiä kuvia :-)
Kiitos Susanna. Sade väänteli ruusut kyllä ihan kaksinkerroin...
Niin kauniita pisarakuvia, tykkään tosi paljon!
Kaunista kimmellystä
Kiitos Harakka. Miun täytyy myöntää että seuraavassa postauksessani olevat samat ruusut ennen vesisadetta olivat kauniimpia. =)
Kiitokset Ninnu. =)
Lähetä kommentti