.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.
Kun muutimme tähän hevospitäjään noin nelisen vuotta sitten mietin kuinka täällä porukat varmasti käyvät lähikaupassa omalla hevosella kyläteitä pitkin ratsastellen, jättäen ratsunsa sitten siihen kaupan seinämälle, niihin koirille tarkoitettuihin hihnakoukkuihin. =)
Tai ehkäpä täällä olisi hevosille omat, korkeammalla olevat kiinnityskoukut? Tai kauppojen edessä könöttäisi semmoinen puomi, niin kuin lännenfilmeissä saluunoiden edessä oli. Sellainen jolle cowboyt huolettomasti heittivät ohjaksensa ja hevonen jäi kiltisti pää kaurapussissaan tai vesiämpärissään siksi aikaa odottelemaan, kun miehet kävivät saluunassa juomassa muutaman viskipaukun, uhoillemassa ja heiluttelemassa revolverejaan. Eipä tuohon aikaan muunlaista energyjuomaa tarvittu...
Mutta ei täällä mitään hevospuomeja ole kauppojen edustoilla, eikä hevosia eikä ratsastajia kyläteillä juurikaan näe. Ainoat lähistöllä näkemäni kaksi hevosta toissa kesänä, eivät uskaltaneet ylittää vanhaa tavarajunarataa, joten taluttaja- ja ratsastajatyttö kääntyivät isojen hevostensa kanssa takaisin poispäin. Toinen hevonen kyllä ylitti radan mennen tullen, mutta toinen kieltäytyi ehdottomasti ylittämästä. Luuliko se rataa jättiläiskäärmeeksi vai mikä junaratakammo sillä sitten olikaan?
Hani on kerran autolla ajellessaan nähnyt miten kirkonkylällä oli kuljetettu arkkua hitaasti hevoskärrykyydillä. Kärryn perässä kulki saattajien autojono kirkolle päin. Siinä ehkä kulki jonkun hevosten ystävän viimeinen matka...
Hevosia kulkee ohitsemme yleensä vain hevosenkuljetuskärryissä ja joskus kuulee jo kauas hevosen vastalauseet siitä liikkumistavasta. Potkivat hurjastikin kärrynsä seiniä, niin että on ihme, etteivät seinät tipahda siihen paikkaan.
Tässä eräänä päivänä nurmikkoa leikatessani huomasin jälleen, kuinka pohjoistuulen mukana tuli jostain lähistöltä meidän pihaamme hevonkakan hajua. Oikein vahvaa sellaista. Äkkiä mie siihen hajuun totuin enkä kohta muistanut sitä ollenkaan työnnellessäni tunnin verran ruohonleikkuria pihamaalla.
Hevonkakka ei ole olleskaan pahimpia haistamiani eläintenjätöksiä. On kokemusta konkreettisesti paljon pahemmistakin tuoksuista. Hevonkakka on oikeastaan lauhkeimmasta ja lempeämmästä päästä tuoksujen voimakkuusasteikolla.
6 kommenttia:
Hevosilla tuossa kuvassa taitaa olla päivän torkkuhetki. Pidempiä unia ottaessaan hevonen nukkuu kolmella jalalla lepuuttaen yhtä.
Arkityössä olevat hevoset on muinaisaikaa, ei niitä näe enää pelto-ei metsätöissä.kaunis eläin hevonen on ja varsinkin sen silmät!
Jaa eivät ne kovin torkkuneet, kun laukkasivat tuohon aidan lähelle kuvaillessani niitä. Tulivat kuvattavaksi hiukan lähemmäksi, joten miun piti kamerani kanssa mennä kauemmaksi! =) Mutta voikukanlehteä eivät huolineet, vaikka sitä niille tarjosin. Pärskyivät vaan hyvin epäluuloisesti, kuopivat äkäisesti maata ja luikauttelivat korviaan. Ja mie kun yritin olla rohkea...
Vaude heppoja,ihanaa..Täällä missä nyt asustan niin tuolla vähän matkan päässä olevilla pelloilla käyskentelee 4 hepoa ja iahillen kuljen aamuisin siitä ohite,en malta olla kuvaamati ja yks heppa tulloo aina aitauksen etuosaan,ku näkköö minut,tykkään hepoista todellakin,kauniita ovatkin,hyttyset näyttää olevan haittana niille,ku kavio heilahtaa kimakasti aina välistä...:D..Jostain tulin tänne blogiin ja tulen uudelleen..
Hyvää kesää sinulle!
Kiitos vierailustasi. =) Juu, tervetuloo toistekin. =)
Meilläpäin ei onneksi ole hyttysiä. *koputtaa puuta* mutta helteillä paarmat kiusaavat. Ne jahtaavat nimenomaan laiduntavaa karjaa ja hevoosia, ja siinä samalla niistä saamme nauttia me ihmisetkin... Auts, auts!
Voih kun aloin nähdä näillä sieluni silmillä tuota hevosjuttua. Olisi se sentää aikas komiaa, jos niitä olisi rivissä kaupan pihalla :)
Eikö vaan!!! =D Voisihan jotkut tiet ja kadut rauhoittaa hurjapäisiltä autoilijoilta ja sen sijaan niillä kuljettaisi vossikalla ja ratsuin... <3
Lähetä kommentti