Savonlinna on tähän aikaa vuodesta täynnä kesäasukkaita,
turisteja ja oopperan ystäviä.
Me olimme siellä sukuloimassa.
Illalla piipahdamme siiderille lähelle oopperapaikkaa. Meitä eivät oopperat eivätkä operetit kiinnosta tippaakaan, mutta oli hauskaa hetki istahtaa leppeään kesäiltaan Saimaan rantamille ja ihailla kun juhlavasti pukeutuneet ihmiset vaelsivat läheiseen Olavinlinnaan tai poispäin sieltä.
Olihan minullakin jotain uutta ja hienoa.
Jaloissani oli Hanin ostamat uudet söpöt kesäkengät.
Remontti tuhosi miun rakkaat ballerinakenkäni niin tässä on nyt uudet
keveät läpsyttimet, joissa miun varpaatkin saavat aurinkoa.
Ah, hauskaa pitää pitkästä aikaa sellaisia kenkiä,
joissa pisimmät varpaani eivät likisty.
Ah, hauskaa pitää pitkästä aikaa sellaisia kenkiä,
joissa pisimmät varpaani eivät likisty.
Olihan miulla vastamaalatut varpaankynnetkin.
-Oi kun olin juhlava.
♥
Siideripaikan terassin kukka-istutuksia oli ilo silmäillä.
Kuvatessani näitä näkymiä, viereisessä pöydässä vanhempi mieshenkilö katselee epäillen kameraani ja tarttuu nuorehkoon daamiinsa tiukemmin, kuin piiloutuen naisen tumman hiuspehkon taakse.
Luultavasti mies on joku julkkis, joka ei halua tulla kuvatuksi ja kohta he nousevatkin ja poistuvat, mies edelleen tuimasti kameraani tuijottaen. Hän ei todellakaan tullut kuvatuksi, ainakaan minun taholtani.
Minua kiinnostaa enemmän kaikki muu tässä maailmassa, kuin julkkikset. Vaikkapa tuo lokki, joka katolla vaani tilaisuuttaan ja hetken kuluttua syöksyi alas terassille, napaten salamana erään pikkupojan lautaselta kokonaisen vartaallisen lihapullia ja lensi tiehensä pojan perheen huutojen saattelemana...
Lihapullavarras oli kuitenkin varkaalleen sen verran painava että linnun piti laskeutua ihan lähistölle syömään ja puolustamaan sitä muilta lokeilta... Tarjoilija meni nappaamaan loppuvartaan pois linnulta.
Ainoat taputukset, jotka me kuulimme oopperakaupungissa kuuluivat kun terassin henkilökunta taputteli kovasti käsiään yhteen ajaakseen pois röyhkeitä, syöksyjä ruokailijoita kohti tekeviä lokkeja.
Me sanoimme hyvästit Saimaalle, vanhalle linnalle ja iltaelämälle.
♥ ♥
Matkalla yöpymispaikkaan
rakastun erään puodin seinälle
puisiin laatikoihin ripustettuihin lobelioihin...
puisiin laatikoihin ripustettuihin lobelioihin...
♥
2 kommenttia:
Ihana postaus! Alkoi hymyilyttää se papparainen kamerapelkoineen..:-) Olikohan " oman kullan" kanssa vai...
Tuli ihan ikävä nähdä taas Savonlinnan tutut maisemat mutta en ehkä pääse tänä kesänä.
Juu aivan. Kuka sitten lienee ja millä jäljillä. =)
Minulle tuo on edelleen aika vieras kaupunki mutta linna on upea. Pääsisinpä joskus siellä sisällä käymään. =)
Lähetä kommentti