Translate

2.5.2007

Vielä vilkaisu metsään

.








Aivan sama on sitten kesä tai talvi, 
onko se Suomessa 
vai jossain muualla, 
metsä rauhoittaa aina. 



Rauhoittava vaikutus tuntuu
kuvienkin välityksellä. 


Marjojen ja sienten poiminta on 
terapeuttista. 


Metsä houkuttaa 
aina uudelleen ja uudelleen 
luokseen... 


Kaikki vuodenajat ovat rakkaita 
ja erilaisia. 

Vaellat sitten yksin, 
kaverin, perheen tai vaikka 
koiran kanssa, 
on metsä ihana.


Metsässä vaeltaminen 
alentaa verenpainetta.

Metsä alentaa sydämensykettäsi. 


Puut parantavat silti 
haluat tai et. 



Puut vievät mielipahan 
ja jopa päänsäryn.



...mutta älä putoa kameran kanssa suohon 
tai ojaan... =P


Varaa mukaasi suklaata 
ja juotavaa ja ehkä eväsleivät.


Tai paina vaan pääsi sammalen 
pehmeyteen, lepää 
 ja uneksi...

Muista ettei mitään 
roskia saa jättää metsään. 

Kanna kaikki pois 
minkä olet mukanasi tuonutkin. 
Metsä kiittää. 






sekä erityisesti täällä:







Millainen 
on sinun 
rakas 
metsäsi? 






.

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa sammalta, kutsuu painamaan pään ja katselemaan taivasta. Sinulla on taito löytää kaunista!

Hallatarinoita kirjoitti...

Hih Ruutusukka! =)
Sammal siis vaikuttaa sinuunkin noin?
Miustakin se on jotenkin vetoavaa.
Kutsuu puoleensa.

Anonyymi kirjoitti...

Rauhoittavia, kauniita kuvia...Minulle luonto merkitsee paljon,valisen aina näytön taustakuvaksikin maisemakuvan. valinnan teen aina huolella ja ajatuksella. Ehkäpä levoton mieleni tällä hetkellä tarvitsee metsäreissua...

Anne kirjoitti...

Todella nättejä kuvia...ja vieläpä suomesta...vaikka taitaa se isänmaan luonto olla sitä parasta ja kauneinta!!

Anonyymi kirjoitti...

Olet oikeassa, että metsä rauhoittaa. Itse olen monta kilometriä kävellyt pahaa oloa metsään ja aina olo on seesteinen kun palaan.

Koska laitetaan termariin kahvia ja eväät valmiiksi ja lähdetään ;D?

Anonyymi kirjoitti...

No voi pöö tuo anonyymi olen minä; Sukulaissielu

Hallatarinoita kirjoitti...

Maaretta
Aivan. Usein miullakin ihan luontokuva taustakuvana.
Levottomaan mieleen suosittelen ehdottomasti reissua metsään.
Itsekin rauhoituin noita kuviani katsellessani eilen niin, että joitakin kiukuissaan kirjoitettuja omia juttuja tuli samalla poistettua.
Ne siis vaikuttavat. Kuvinakin.
Metsän rauha ja voima.


Pirunkilttiäiti
Kyllä täältä kotomaastakin löytyy. =) Laidasta laitaan...
Hauska tuo siun nimimerkkisi! ;D


Sukulaissielu
Ihan koska vaan!
Eilen käsittelin kaikki metsästä raahaamani pajut nipuiksi, vain yhden pajukartio tehtyäni.
Se oli kuitenkin liian myöhäistä kerätä pajua. Ne katkeilevat tähän aikaan vuodesta.
Mutta yhtä kaikki, sekin, että niiden pajujen kanssa rämmin pitkin metsää, teki ihan hyvää.
Lainakameran kanssakin oli mukava vaeltaa ja kurkkia, mitä saisin vangittua muistoksi sen avulla.

Anonyymi kirjoitti...

Jo tämä toisen blogeissa, toisten elämissä, piipahtaminenkin rauhoittaa. Oma elämä pysähtyy hetkeksi, kun syventyy ystävän elämän koukeroihin.

Olet saanut mahtavan yksityiskohtaisia kuvia taas otettua, Hallattareni!

Mukavan rauhallista päivää teille sinne.

T: S.

Hallatarinoita kirjoitti...

Kiitos S =)
Siullekin hyvää torstakia! =)))

Anonyymi kirjoitti...

Sammalet ovat metsän aatelia. Ikivihreitä, niissä kajastaa ainainen valo. Ja hiljaisuus. Ja pehmeys. Ja iäisyys. Sen kaiken kokee noiden kuvien äärellä.

Hallatarinoita kirjoitti...

Mehtäsielu
Näin on.
Ja miten kauan ne ovatkaan joutuneet kasvamaan, muodostaakseen ihanan
sammalmaton metsänsiimekseen, kuusten alle.