Translate

17.7.2017

Naistenviikko ja sateet?





Kuvan tyyppinen nakukakku 
löytyy minun leipomanani 
tuon toisen blogini sivulta. =) 
 

Nimipäiviä ei enää vietetä samalla lailla niin kuin ennen, 
kakkukahvien merkeissä, kukkakimpuin onnitellen.  
Välttämättä kukaan ei nykyään edes 
muista lainkaan nimipäivääsi, 
mikäli nimesi edes löytyy almanakasta, 
vaikka viettäisimme jopa paljon mieluummin 
juurikin nimipäivää eikä syntymäpäivää. 



Naistenviikko alkoi muotoutua keskiajalla, kun samalla viikolla vietettiin kahden pyhimyksen, Pyhän Maria Magdalenan ja Kristina-neitsyen merkkipäivää. Myöhemmin samalle viikolle tuli myös muita naisten merkkipäiviä: 1600-luvulla Saara ja myöhemmin Marketta. Olga tuli 1868 Apollinaarin tilalle. 
Vuonna 1929 Fredrikin tilalle tuli Riika ja Rieti, 
jotka syrjäytti vuonna 1950 Riikka. 

Entisaikaan naistenviikolla säätä seurattiin erityisen tarkkaan, sillä se ajoittuu heinäntekoaikaan. Vanhan kansan mukaan naistenviikko ei mene ilman sadetta, sillä naiset ovat kovia itkemään. Sateisuutta kuvataan monilla sananparsilla. Syy sateeseen laitettiin kunkin nimipäivänviettäjän tiliin, ja syntyi kaikenlaisia sanalaskuja, esimerkiksi "Mataleena itköö mielellään" tai "Reeta pissii pirahuttaa". Syynä käsitykseen naistenviikon sateisuudesta lienee se, että heinäkuun loppupuolisko on tyypillisesti sateista aikaa. 

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan täysin poutaisia naistenviikkoja on keskimäärin kerran 10 vuodessa ja saman verran on naistenviikkoja, jolloin sataa kuutena tai kaikkina seitsemänä päivänä. Tyypillisintä on, että naistenviikolla sataa kolmena tai neljänä päivänä.

-Wikipedia- 






Selma-Mummoni aina sanoi, että 
jos naistenviikolla sataa, 
sataa seitsemän viikkoa...