Unikeko

Unikeonpäivä pohjautuu vanhaan 

legendaan, jossa seitsemän nuorukaista 
pakeni luolaan ja nukkui siellä 200 vuotta.  
- 100 v enemmän kuin Prinsessa Ruusunen!  
Aikamoiset unenlahjat... 

Unikeopäivää vietetään 27. heinäkuuta.  
Suomessa päivää on vietetty ainakin 
1600-luvulta asti. 

Unikeonpäivään liittyy kaikenlaisia 
uskomuksia. Esim: Jos unikeonpäivänä 
sataa, niin sitten sataa seitsemän viikkoa! 

 Viimeinen joka Unikeonpäivänä nukkuu, 
joutuu leikillisen nimittelyn kohteeksi. 

 Unikekoja heitetään järveen tai mereen, jotta 
he heräisivät. 

 Eri kaupungit valitsevat omat unikekonsa.

Näkyvimmin päivää vietetään Naantalissa 
jossa Unikeonkesteissä joku julkisuuden 
henkilö herätellään heittämällä hänet 

sängystään venesataman altaaseen. 

- Toivottavasti hän on uimataitoinen...  

Unikeko on myös eläin 

Unikeko (Glis glis) on pieni nisäkäs, joka elää pääosin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Britanniassa sitä esiintyy pienellä alueella istutettuna. Aikuinen unikeko on noin 16 cm pitkä, ja sillä on pitkä ja tuuhea häntä. Selkäpuolelta se on harmahtava tai ruskea, vatsapuoli on valkoinen. Unikeko on yöeläin eli nukkuu päivisin ja liikkuu lyhyen ajan öisin. Se nukkuu jopa 20 tuntia vuorokaudessa ja lisäksi talviunta 7 kuukauden ajan, mistä se on saanut nimensäkin. Saksaksi unikeon nimi on Siebenschläfer, ”seitsennukkuja”.

Antiikin roomalaiset kasvattivat unikekoja ruoaksi ja söivät niitä välipaloina. He kasvattivat niitä mm terrakotta-astioissa, jotka muistuttivat etäisesti nykyajan hamsterihäkkejä. Unikekoja syödään edelleen Sloveniassa harvinaisena herkkuna. Unikekoa pidetään nykyään joskus lemmikkieläimenä.

Unikeko esiintyy muun muassa Lewis Carrollin kirjassa Liisan seikkailut ihmemaassa, jossa Unikeko ( kirjan suomennoksissa murmeli) osallistuu hatuntekijän teekutsuille. Hahmo kertoo tarinan siirappikaivossa elävistä sisaruksista ja lopuksi höperö jänis ja hatuntekijä työntävät sen teepannuun.

-Wikipedia-