Vadelma (Rubus idaeus) eli vaarain, vaapukka tai vattu on hyönteispölytteinen, monivuotinen vatukoihin kuuluva puolipensas. Sillä on kaksivuotiset, piikikkäät, toisena vuonna kukkivat versot.
Tyypillisiä vadelman kasvupaikkoja luonnossa ovat hakkuuaukeat ja ojan vierustat. Vadelmaa kasvaa myös kallioilla ja typpipitoisilla alueilla. Se ei kuitenkaan kestä puiden kanssa kilpailua, vaan katoaa metsän varttuessa. Vadelma on yleinen koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia, missä se on harvinainen.
Vadelmissa on kohtalaisen paljon hedelmähappoja, sokereita, kivennäis- ja hivenaineista, etenkin magnesiumia ja mangaania. Vadelmat ovat hyviä tuoreeltaan käytettynä sekä mehuina ja hilloina. Niistä valmistetaan siirappia, viinejä, liköörejä ja viinietikkaa. Makeisissa ja kosmeettisissakin tuotteissa käytetään vadelmia.
Vadelman lehdistä voi tehdä teetä ja niitä voi kerätä jo nuppuisina keväällä salaattien sekaan ja ruokien koristeeksi. Myös nuoria kuivattuja kevätversoja voi hyödyntää. Teenä lehtiä käytetään joko tuoreena, kuivattuna tai hiostettuna. Hiostus sopii erittäin hyvin vadelmalle ja tuo esille uusia aromeja. Lehdissä on C-vitamiinia 400 mg/100 g. Lehtiä voi kerätä ensimmäisen vuoden versoista koko kesän, toisen vuoden versoista viimeistään kukinnan aikana.
-Wikipedia-
Tänään ompi Vadelmakakkupäivä!
Vadelmat ovat hurmaavia!
Tyypillisiä vadelman kasvupaikkoja luonnossa ovat hakkuuaukeat ja ojan vierustat. Vadelmaa kasvaa myös kallioilla ja typpipitoisilla alueilla. Se ei kuitenkaan kestä puiden kanssa kilpailua, vaan katoaa metsän varttuessa. Vadelma on yleinen koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia, missä se on harvinainen.
Vadelmissa on kohtalaisen paljon hedelmähappoja, sokereita, kivennäis- ja hivenaineista, etenkin magnesiumia ja mangaania. Vadelmat ovat hyviä tuoreeltaan käytettynä sekä mehuina ja hilloina. Niistä valmistetaan siirappia, viinejä, liköörejä ja viinietikkaa. Makeisissa ja kosmeettisissakin tuotteissa käytetään vadelmia.
Vadelman lehdistä voi tehdä teetä ja niitä voi kerätä jo nuppuisina keväällä salaattien sekaan ja ruokien koristeeksi. Myös nuoria kuivattuja kevätversoja voi hyödyntää. Teenä lehtiä käytetään joko tuoreena, kuivattuna tai hiostettuna. Hiostus sopii erittäin hyvin vadelmalle ja tuo esille uusia aromeja. Lehdissä on C-vitamiinia 400 mg/100 g. Lehtiä voi kerätä ensimmäisen vuoden versoista koko kesän, toisen vuoden versoista viimeistään kukinnan aikana.
-Wikipedia-
Tänään ompi Vadelmakakkupäivä!
Vadelmat ovat hurmaavia!
Ja koska tänään, viimeisenä heinäkuuta
kokkaillaan vadelmakakkuja, niin
huomenna puolestaan
leivotaan vadelmapiirakoita
koska 1.8. on Vadelmapiirakan päivä.
Jee jee!
Marja-aika
on kesän
parhautta!
Me Hanin kanssa haluaisimme jonkun Seropin.
Ja nimenomaan pennun.
Olemme tästä puhuneet jo jonkin aikaa...
Olemme katselleet kyllä vanhempiakin
mm kodittomia koiria
mutta Hanin mielestä pentu olisi parempi,
koska sen voi opettaa helpommin.
Aika olisi nyt kypsä.
Ja nimenomaan pennun.
Olemme tästä puhuneet jo jonkin aikaa...
Olemme katselleet kyllä vanhempiakin
mm kodittomia koiria
mutta Hanin mielestä pentu olisi parempi,
koska sen voi opettaa helpommin.
Aika olisi nyt kypsä.
*Seropi = Sekarotuinen piski, sillai lempeällä tavalla =D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti