Melissa officinalis
Maman mökiltä mukaaan saamani sitruunamelissa
ihmettelee maisemien vaihdosta nyt keittiöni pöydällä.
Yöt eivät enää ole kuulaan vaaleita, mutta Maman
pieni uusi omenapuu kasvatti kolme Valkeaa Kuulasta
omenaa. Lapsuuteni herkkuja. =)
Ihmeesti niitä omppuja tuli kaikkiin vanhoihin Maman pihan
omenapuihin vaikka keväällä ei ötököitä näkynytkään.
Tuuli pölytti. =)
Mutta mustikoita jäin kaipaamaan. Puolukoita taitanee
olla yllinkyllin. Jos olisi kellari, puolukka olisi mainion
helppoa säilöä: Survoa puhtaisiin ämpäreihin, kansi
päälle ja kylmään. Niin jos olisi kellari.
Enkä mää niistä puolukoista...
Paitsi että niitä poimiessa eivät sormet sotkeennu. =)
Tyrnin marjoja kerätessä kädet tulevat todella pehmeiksi.
Tyrnillä on ihoa pehmentävä vaikutus.
Ja senhän kaikki muistavat, jotka mustikoita ovat
keränneet, mikä vaikutus niiden keruulla on iholle.
Mama on kertonut lapsuutensa sukulaismiehestä,
joka mustikkametsässä siveli kaljun päänsä mustikoista
siniseksi, eikä se väri meinanut hevillä lähteä pois... =)
Mutta pikku sinisyys sormissa ei olisi haitannut sen ilon
rinnalla, että olisi saanut vasut mustikoita täyteen.
Ja kohtahan ne kädetkin olisivat olleet taas vaalean kuulaita...
Niin kuin monen ihokin tänä kesänä.
.
2 kommenttia:
Mustikkapiirakka on herkullista. Sen takia voi vähän sormet mustuakin. Vaan eikös ne tyrnit ole aika piikkisiä?
Isopeikko =)
Niin onkin.
Miehet yleensä pitävät mustikkapiiraasta.
Tyrnin piikkejä oppii kyllä väistelemään. =)
Lähetä kommentti