Ei ole paljoa menoja eikä
muistamisia minun allakassani
maaliskuullakaan...
Rakkaan syntymäpäivä on
muistettu, ja lahjapaketti lähetetty...
Parhainta olisi tietenkin istua
samaan pöytään, nauraa, jutella
ja ihailla rakkaita, ikävöityjä kasvoja...
Keskussairaalallakin on taas
piipahdettu Mr Crohnin tiimoilta.
Itse sain Hanilta synttärilahjaksi
sitruunapuun!
Se on vallan ihastuttava!
Kukat tuoksuvat niin että jo keittiön
ovella tietää puun kukkivan...
Puussa oli kolme
sitruunaa joista yhden
otimme jo pois...
Olen nykyään hupsuna sitruunaan.
Laitan sitä jopa aamuisin
bulgarian jogurttiini,
hunajan kera.
Ikkunalaudan savipurkeissa on pelargonien alkuja.
Talveteus kun ei tänä talvena onnistunutkaan... =/
Puussa on kukkanuppuja hurjasti!
Tällaisia hassunmuotoisia hedelmiä
se ihku puu tekee...
Miten maltankaan odottaa
kesää että voidaan siirtää
sitruuna terassille!?
Sitruunapuu ja seinätaulu.
Seinätaulu ja sitruunapuu.
Taulun olen luvannut Esikoiselle,
hänen tulevan, uuden kotinsa seinälle.
Esikoinen asustaa meillä nyt
tilapäisesti, kun
hänen avoliittonsa päättyi.
Jouluna Italiasta tuodut
valkosipulit alkoivat kasvattaa jo
vihreää joten tökkäsin muutaman
multaan jolloin versoista saa mukavaa
makua vaikkapa munakkaaseen.
