Unta ja uniapneaa

 

Uniapneaa voidaan kutsua nykyisin kansantaudiksi. Jopa 9–24 % väestöstä sairastaa uniapneaa. Lisääntyvän tietoisuuden ja tehostettujen tutkimusten myötä uniapnea diagnosoidaan entistä useammin. 

Uniapnea on ylähengitysteitä ahtauttava sairaus, joka aiheuttaa toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia. Uniapnea on hoitamattomana vakava terveysriski. 

 

Moni sairastaa tietämättään 

 

Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla, mutta sitä voivat sairastaa kaikenikäiset ihmiset. Uniapneaa esiintyy niin miehillä kuin naisillakin. 

 

Maskikuvat: Hengitysliitto
 

 

 CPAP-laite/ ResMed

 Ylipainehengityshoito on lääkkeetön hoitomuoto, jolla hoidetaan vaikea-asteista uniapneaa. Uniapneaa sairastava saa CPAP-laitteen lääkärin määräyksellä kotiinsa (lainaksi) ilmaiseksi.

Kaikki kuorsaus ei ole uniapneaa. Uniapnealle tunnusomaista ovat toistuvat hengityskatkokset, jotka syntyvät, kun nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Samalla nielun kudokset painuvat kiinni aiheuttaen osittaisen tai täydellisen ylähengitysteiden tukkeuman. Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli minuuttiin.

 

 

Uniapnean 3 vaikeusastetta

• lievä: hengityskatkoja on 5–15 tunnissa
• keskivaikea: katkoja on 16–30 tunnissa
• vaikea: hengityskatkoja on yli 30 tunnissa.

/Hengitysliitto

17.3.2021 on Kansallinen uniapneapäivä.

 

 

 

Miksi nukumme liian vähän?

 

Virkistävä uni on terveytemme perusta säännöllisen liikunnan ja terveellisen ravitsemuksen lisäksi. Jo pelkästään se, että nukumme liian vähän, aiheuttaa keskittymis- ja suorituskyvyn laskua ja aineenvaihdunnan häiriöitä. Miksi sitten nukumme liian vähän? Hyvä nukkuminen ei ole itsestäänselvyys. Siihen täytyy kiinnittää huomiota ja tarvittaessa täytyy pyytää apua.

 

Meistä jokainen nukkuu huonosti jossain vaiheessa - mutta vain tilapäisesti.

 

Elämäämme kuuluu iloja ja suruja, jotka väistämättä vaikuttavat nukkumiseen eri elämänvaiheissamme. Pitkäaikaisesta huonosta nukkumisesta eli unihäiriöstä on kyse, kun tilapäinen uniongelma tai väsymys toistuu usein tai jatkuu yli kaksi kuukautta.

Emme monesti tiedosta nukkuvamme huonosti ja voimme jopa pitää itseämme hyvinä nukkujina ja erinomaisina nukahtajina. Pääoire unihäiriölle onkin usein päiväaikainen vireystilan ja toimintakyvyn heikkeneminen, kuten muistiongelmat sekä tarkkaavaisuuden ja aloitteellisuuden puute. Näihin oireisiin monesti tottuu ja tunnistaminen voi olla vaikeaa. Tarvitsemme kaikki riittävän määrän hyvälaatuista, virkistävää unta. 

Mistä unihäiriöt johtuvat? 

Joka viides suomalainen kärsii pitkäaikaisesta unihäiriöstä. Merkittäviä tekijöitä unihäiriöiden synnyssä ovat kiireinen elämänrytmi, kova työtahti sekä muuttuneet elintavat. Tällä hetkellä unihäiriöt luokitellaan yleisyydeltään jo kansansairauksiksi ja potilaiden määrä lisääntyy koko ajan. Unihäiriöitä on yli 80 erilaista ja ihmisellä voi olla samaan aikaan monta erilaista unihäiriötä.

Monet sairaudet vaikuttavat myös nukkumiseemme. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan oikea lääkitys tai kivun tehokas hoito parantavat vireystilaamme ja auttavat nukkumaan paremmin.

/Coronaria.fi uniklinikka

*********************

 19.3.2021 on Maailman unipäivä, 

josta olen kirjoittanut aiemminkin mm tuolla ja tuolla. 

 **********

 

 

Osallistu rasisminvastaiseen viikkoon 15.-21. maaliskuuta. Käytä aihetunnistetta #rasisminvastainenviikko  

 

 

 

 

 

 

Adoptoidut ovat jalokiviä

 

 

 

 

 

 

 

Tällä viikolla vietetään 

 #Adoptionilo -viikkoa, 

8.–14.3.2021

 

 Lauantaina 13.3.2021 on muun muassa 

adoptoitujen päivä. Kampanjan tarkoituksena on tuoda esille, että elämä adoptioperheissä on samanlaista elämää kuin muissakin perheissä iloineen ja suruineen. Kannustamme adoption koskettamia – niitä noin 100.000 adoptoitua ja heidän läheisiään – jakamaan ilonpilkahduksia tunnisteilla #adoptionilo ja #adoptionsglädje ja #adoptionjoy. 

/ Adoptioperheet.fi. 

 

*****

 

 

Adoptoidut lapset ovat jalokiviä vanhemmilleen. 

 

13.3.2021 on lisäksi Jalokivipäivä, 

josta olen jo laajasti kirjoitellut 

täällä blogissani aiemmin. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Istuta kukka

 

 

 

 

Istuta kukka -päivä olisi  lauantaina 13.3. mutta oli kyse sitten  kesäkukkien siementen kylvöstä,  huonekasvien mullanvaihdosta, taimien ja huonekasvien siirroista isompiin ruukkuihin, pistokkaiden otosta, jne, ehdotan, ettet tekisi sitä kuitenkaan ihan vielä, koska vasta 14.-27.3. olisi hyvä aika maaliskuussa tälle puuhalle! =)

Malta siis vielä pari päivää... 

Sunnuntaina saat puuhailla kasvien kanssa!

Valmistella toki voit jo nyt.

Hankkia sopivaa multaa, siemeniä, kasvatusalustoja, isompia ruukkuja jne. 

Kevät herättelee multasormet, mutta niitä sormenpäitä pitää vielä puhallella ja hillitä. 

Hyvää naisten oikeuksien päivää!

 

 

 

 

 

On jälleen 

se aika vuodesta 

kun voimme viettää 

Yk:n naisten oikeuksien päivää eli 

kansainvälistä naistenpäivää! 

 

 #WomensDay  

 

 

 

 

Jokainen tyttö ja nainen 

on huomionarvoinen 

ainakin 8.3. Naistenpäivänä. 

Mutta miksi naistenpäivää vietetään? 

 

Olen kirjoittanut 

naistenpäivästä ennenkin 

mm täällä: Päivä naisena, sekä täällä, tuolla sekä täällä... 

 

PS:

Hanki kukat hänelle ajoissa, jo viikonloppuna, sillä poikkeusolot voivat vaikuttaa mm kaupan sisällä olevien  ihmisten määrään...

 

 

Kirjapäivä

 

 

 

 

Ota kirja esiin,
uusi tai vanha ja ihastu tai vihastu
sen päähenkilöihin ja elä tarinan mukana,
koska on #BookDay, eli
Maailman kirjapäivä.

Ja näin minä kierrätin viimevuotisen 

kirjapäivän selostustani... 

 

  Kirjapäivän päivämäärästä on tosin  kahdenlaista tietoa. Se on joko tänään tai huomenna... 

 

 

 

 

Vinkki: Ja hei, runokirjakin on kirja. Minun kirjojanikin löytyisi monta! Tuossa oikeassa reunassa on listaa...




Tänään on myös


leikekirjapäivä

Mikä sitten on leikekirja?

Wikisanakirja kertoo näin: Kansio johon kiinnitetään lehdistä leikattuja artikkeleita ja kuvia.


Myös esimerkiksi valokuva-albumi voi olla leikekirja, johon voit liittää mukaan kaikenlaisia kortteja, tapahtumakutsuja, osallistumiskuponkeja, kukkia, esineitä, piirroksia, maalauksia, omia kirjoituksia, runoja, kuitteja, yms muistoja, leikkaa ja liimaa tekniikalla...

Tuusulanjärven vaaleanpunaisen sukukartanon mailla

 

 

 

Kevään valo ja varjot leikittelivät kauniisti tässä pienessä niemekkeessä. 

 

 

Vietimme kaunista, aurinkoista mutta kovin tuulista helmikuun viimeistä päivää Tuusulanjärven ympäristössä ja itse järven rannalla.

 

 

Jopa jään päälläkin kävimme kävelemässä nyt kun siihen vielä oli mahdollisuus, sillä kevät vie jäät nopeasti...

 

 Jäällä näkyi kaikenlaista... 

 

 

Kaunis, vaaleanpunainen Vanhankylän kartanon päärakennus houkutti jälleen kuvaamaan menneiden aikojen muistoja, puuvanhuksenkin muodossa. Kukahan sen on alunperin istuttanut?

 

Olemme kerran, pari, kesällä käyneet täällä aiemminkin kesäaikaan jäätelöllä, kun kartanon kahvila on ollut avoinna. 

  

**********

Ihan mielenkiinnosta aloin toimia tutkivana journalistina, vanhojen toimittajanaikojeni muistoksi ja löysin seudusta mielenkiintoisia asioita

 

Vanhankylän kartano sijaitsee suomalaisen kulttuurin kehdossa Järvenpään Vanhankylänniemessä, kauniin Tuusulanjärven rannalla. Nils Larsson Ståhlhane, alunperin Niilo Laurinpoika tai Nils Larsson, eli vuosina (noin) 1594-1657 ja oli syntyjään vihtiläisen ratsutilan poika. Nils aloitti sotilasuransa ratsumiehenä jo 18-vuotiaana, sillä Ruotsi kävi tuolloin lähes jatkuvasti sotia rakentaessaan ja turvatessaan suurvalta-asemaansa ja siihen aikaan Suomi oli Ruotsin vallan alainen, jolloin suomalaisperheistä joutuivat sotilaiksi ja sotiin kaikki sopivanikäiset miespuoliset henkilöt.... 

 

Nils Larsson hiipi eräänä yönä sotilaspalveluksessaan ollessaan vihollisleiriin, poistaen heidän asevarastonsa aseista lukot. Seuraavana päivänä Larssonin joukot yllättäen voittivatkin sen taistelun. 

Tästä teosta Larsson sai lisänimen ”teräslukko” eli Ståhlhane, johdettuna hieman myöskin siitä, että Nils palveli Stålhandsken rykmentissä.

Ansioistaan sotilaana Nils sai aikanaan kuningatar Kristiinalta palkkioksi aateelisarvon 13.08.1641, hänet ylennettiin ratsumestariksi ja hän muutti sukunimensäkin muotoon Ståhlhane. Hän sai aatelisena oikeuden omaan sukuvaakunaan, jossa on kuvattuna tietenkin pistoolin rataslukko. (Kuva alla.)

 

Vanhankylän kartano syntyi siten, että Ståhlhane sai haltuunsa vuonna 1621 kaksi autioitunutta Vanhankylän tilaa, jotka olivat hänen vaimonsa myötäjäisiä ja perintömaita. Nils alkoi kunnostaa ja laajentaa tilaa, liittäen siihen muutkin kylän seitsemän taloa ja muuttaen tilan kartanoksi. 

Perinnetiedon mukaan Nils Ståhlhane oli hyvin aktiivinen ja harras kirkossakävijä. Hän saapui järven yli kirkkoveneellään silloiseen kirkkoon täsmällisesti, eikä kirkonmenoja aloitettu ennen kuin hän oli paikan päällä. (Kartanon mailla on yhä muistona kirkkovene noilta ajoilta.)

Useimmat Tuusulan kylät kuuluivat keskiajalta 1600-luvun alkupuolelle asti Sipoon seurakuntaan. Tuolloin kirkko alkoi vaatia kirkossakäyntiä yhä useammin.

Tuusulalaisten mielestä suomenkielisiä jumalanpalveluksia ei pidetty kunnolla. Tästä suuttuneena kyläläiset rakensivat oman kirkon vuonna 1643, heillä ei kuitenkaan ollut kirkon rakentamiseen lupaa. Kiistassa Vanhankylän kartanonherra Nils Stålhane tuki tuusulalaisia ja niinpä Tuusulaan perustettiin oma kappeliseurakunta. Tuusula sai myös oman kirkkoherran ja itsenäisen seurakunnan aseman vuonna 1654.

(Ensimmäinen, nykyistä paljon pienempi kirkko, sijaitsi nykyisellä sankarihautausmaalla. Se oli nopeasti rakennettu, yksinkertainen ja vaatimaton hirsirakennus. Vanha kirkko purettiin v. 1735 heti, kun uusi valmistui. Vanhasta kirkosta on jäljellä vain muutama esine. Huomattavampia ovat puiset hautavaakunat 1600- ja 1700-lukujen vaihteesta. Ne ovat kirkon lattian alle haudattujen aatelismiesten muistomerkkejä. Vaakunat kuuluvat von Berg-, Kuhlman- ja Stålhane-suvuille.) 

 

 Tuusulan kunta syntyy 

 

Tuusulan kunnan ikä lasketaan alkaneen vuodesta 1643, jolloin  kappeliseurakunta perustettiin. Tuusulan alueella asui 1600-luvun alkupuolella noin 600 henkeä. Pääelinkeinona oli maatalous.

Ståhlhanen suku hallitsi kartanoa lähes 200 vuoden ajan. Tila ajautui vaikeuksiin, kun sen omistaja vänrikki, niin ikään nimeltään Nils Ståhlhane (1713-1805) jätti jälkeensä 27 perillistä ja epälukuisan joukon muita jälkeläisiä. (!!!) 

1700-luvun lopussa kartanossa oli omaa maata noin 1000 hehtaaria. Niitä viljelemässä oli palkattua työväkeä ja 20 torppariperhettä. Lisäksi kartanolla oli neljä aputilaa kylän laidoilla. 

 

Vuonna 1810 Karl Peter Nyberg osti huonokuntoisen sukukartanon. Hän oli poikamies ja toi tilalle työnjohtajaksi ystävänsä sotakomissaarin Johan Henrik Åströmin. Uusi omistaja ryhtyi tarmokkaasti nostamaan rapistunutta tilaa. Nyberg teki testamentin, jonka mukaan kartano siirtyi Åströmille ja hänen perillisilleen. Tilan peri lopulta sotakomissaari Åströmin poika merikapteeni Johan Åström. 

 

Vanhankylän kartanon nykyinen päärakennus on 1800-luvun puolivälistä. Silloinen kartanonomistaja kapteeni Henrik Åström oli avioitumassa Sipoon nimismiehen Vilhelmiina-tyttären kanssa, ja puitteet häitä ja tulevaa emäntää varten piti saada kuntoon. Häitä vietettiinkin uudessa päärakennuksessa vuonna 1852. Vilhelmiina Åströmistä tuli Vanhankylän kapteenska.

 

Tuusulan toinen kirjasto    

Vanhankylänkartanon lainakirjastoa varten koottiin varoja v.1862 alkaneen rautatieliikenteen Järvenpään pysähdyspaikalla, kukkavihkoja myyden. Kirjaston perustajaksi mainitaan kapteeni Åström, mutta "kapteenska" Wilhelmiina Åström oli vankka taustavaikuttaja, olivathan Vanhankylän puutarhan ohjein tehdyt kukkavihkot ympäristössä tunnettuja. Kerätyillä varoilla, 125 ruplalla, ostettiin sata suomenkielistä ja sata ruotsinkielistä nidettä. 

 

Kapteenin kuoltua v 1873 tilaa hallitsi leskirouva Wilhelmiina, joka yhdessä tyttärensä Anna, tai Anni Natalia Åströmin (1861-1949) eli Anni-tädin kanssa pisti järjestykseen yhtä lailla kartanon kuin pitäjän yhteisiä asioita aina vuoteen 1915 jolloin kartanon omistajuuksia järjesteltiin uudelleen. 

Vanhankylän kartanon pinta-ala oli 1900 luvun alussa noin 2000 hehtaaria. Pääosa rakennuksista sijaitsi myllykalliolla tai päärakennuksen välittömässä läheisyydessä. Rakennuksia oli kaikkiaan lähes 60 ja kartano muodosti omavaraisen yhteisön, jossa oli asukkaita noin 480. Pihapiirin ympärillä oli laaja puutarha, kartanon navetoissa 250 lehmää ja talleissa oli paikat yli 50 hevoselle.

 

Annista tuli pitäjän merkkihenkilö. Hän oli mm Tuusulan vanhimman neulomaseuran puheenjohtaja yli 60 vuotta. 

Jean Sibeliuksen kerrotaan yrittäneen ostaa Vanhankylän kartanon mailta tonttia tulevaa Ainolaansa varten. Samaan aikaan Helsingissä (1894) julkistettiin Akseli Gallen Kallelan Symposium-taulu, jossa taiteilija ystävineen visioi tulevaisuutta viinilasien äärellä. 

Raitis Anni näki sanomalehdessä kuvan taulusta ja päätti ettei tonttia myydä, koska Sibelius oli ”viinaan menevää” sorttia. (Siinä Anni oli kyllä oikeassa, koska Sibeliushan oli alkoholisti, vajaan seitsemän vuoden taukoa lukuunottamatta vuosina 1908 - 1915 kurkkuleikkauksen vuoksi.)  

Anni Åström menehtyi 88-vuotiaana vuonna 1949, kun hieho potkaisi häntä. Anni-tädin kerrotaan silti edelleen kummittelevan Vanhankylän kartanossa...  

Kartano toimi pitkään retkeilymajana ja siirtyi yrittäjältä toiselle. Nyt kartano on restauroitu 1800-luvun asuunsa Museoviraston avulla. Pinkopahvikerrosten alta löytyi mm 1800-luvun kattomaalauksia jotka restauroitiin esille. Löydettiinpä remontin yhteydessä puretun päärakennuksen alta luurankokin.  

 

**********

Vuonna 1943 Tuusula muutettiin virallisesti kaksikielisestä kunnasta  suomenkieliseksi kunnaksi.  Kun Järvenpää erosi Tuusulasta vuonna 1951, se sai Vanhankylän kartanon läksiäislahjaksi naapuripitäjältään ja omistaa kartanon edelleen. 

-Vaikka Nils Stålhane tavallaan miltei perusti Tuusulan ja hänen sukukartanonsa oli Tuusulassa, se luovutettiin maineen 1951 Järvenpääläisille... 

 

 

Tuusulan kunnanvaakuna on saanut aiheensa alueen historiallisista vaikuttajista. Pistoolinlukko on myös pitäjässä pitkään vaikuttaneen Stålhanen suvun tunnus, ja laakerinoksa puolestaan viittaa Tuusulassa 1900-luvun alussa vaikuttaneeseen merkittävään taiteilijayhteisöön.

Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja se vahvistettiin käyttöön 28. tammikuuta 1953. Vaakunassa on puna-hopeisen kilven yläkentässä hopeinen pistoolinlukko ja alakentässä vihreä laakerinoksa punaisin marjoin.

 

 

 Lähteet:

Vanhankylän kartano

Tuusulan srk, kirkon historia 

Virtuaali Tuusula

Tuusula/Wikipedia

Jean Sibelius ja nautinta-aineet 

 

 

 

 

Kakkupäivä

Prinsessakakku 

12 Palaa

Kakkupohja: 

4 kananmunaa
1 1/2 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
3/4 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa 

 

Täyte: 

5 dl kuohukermaa
1 dl vaniljakastikejauhetta tai vaniljakreemijauhetta
400 g (1 prk) vadelmahilloa
200 g (1 rs) suomalaisia vadelmia (pakaste) 

 

Voikreemi: 

100 g voita huoneenlämpöisenä
1 dl tomusokeria  

Lisäksi:

1 dl maitoa
1 rkl vaniljasokeria
250 g marsipaania
tomusokeria

 
 
Valmista kakkupohja sekoittamalla vehnäjauhot,
perunajauho leivinjauhe ja suola. 

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. 

Lisää jauhoseos vaahtoon siivilän läpi kevyesti sekoittaen.

Kaada taikina leivinpaperin päälle pellille. 

Paista 225 asteessa 5–7 minuuttia. Anna jäähtyä. 

Kokoa kakku pyöreäpohjaiseen kulhoon 

(vetoisuus noin 2 l). 

Vuoraa astia tuorekelmulla.  

Leikkaa jäähtyneestä pohjasta 3 erikokoista kulhoon sopivaa palaa. 

Isoimman tulee olla halkaisijaltaan sama, kuin kulhon levein kohta.

Vatkaa kuohukerma ja vaniljakastikejauhe löysäksi vaahdoksi. 

 

 Sekoita keskenään maito ja vaniljasokeri. 

Aseta kulhon pohjalle pienin pohjapala. 

Kostuta maidolla pullasutia apuna käyttäen. 

Levitä pinnalle vadelmahilloa ja vadelmia, 

sitten päälle vaniljakermatäytettä. 

Aseta toinen pohjapala ja kostuta sekä täytä 

edellä mainitulla tavalla. 

Lisää viimeinen pohjapala, kostuta 

ja peitä tuorekelmulla. 

 

Nosta jääkaappiin hyytymään 

muutamaksi tunniksi.
 

 

 Valmista voikreemi vatkaamalla huoneenlämpöinen voi 

ja tomusokeri vaaleaksi vaahdoksi.

Kumoa kakku tarjoiluvadille ja poista kelmu. 

Levitä voikreemi kakun pintaan. 

Kauli marsipaani tasaiseksi pyöreäksi levyksi 

(halkaisija noin 35 cm). 

Voit käyttää apuna tomusokeria. 

Nosta marsipaani kakun päälle 

ja leikkaa ylimääräiset reunat veitsellä. 

Koristele kakku tomusokerilla.


Vinkki: Kokeile vadelman tilalla muita marjoja ja hilloja.

Ylijääneestä marsipaanista voit muotoilla ruusuja kakun päälle. 

Voit pakastaa loput kakkupohjasta 

ja käyttää myöhemmin erilaisten jälkiruokien kanssa.

Prinsessakakku kuva + ohje Yhteishyvä 

 

 

- Tai sitten voit tehdä, niin kuin minä, eli hankkia lähikaupan pakastimesta prinsessakakun odottamaan aikaa parempaa, kun saadaan taas tavata ja halata... 

 

 

-Ei saa surettaa
Leikittäiskö prinsessaa... 

/Maija Vilkkumaa

 

 

 

 

 

 

 

Stressiä, hääsuunnittelua, kahvia ja etätöitä

 

 

 

 

 Tänään on Baristapäivä

Kahvista on tullut keskeinen osa elämäämme. Kahvi on elämäntapa. Juomme sitä joka päivä aloittaaksemme päivän, poistamaan unenrippeet ja voidaksemme keskittyä töihimme. 

Baristapäivä on perustettu antamaan kiitokset kaikille niille ihmisille, jotka kasvattavat kahvipapuja, käsittelevät sitä, toimittavat pavut eteenpäin, jalostavat pavut käyttökelpoisiksi ja heille jotka valmistavat kahvijuomasi. 

Kahvikupillisesi perustuu satojen ihmisten työlle, jotka työskentelevät ahkerasti toimittaakseen juotavaa kahvinystäville. Ilman työntekijöitä kahvi, jonka ihmiset nauttivat paikallisissa kahviloissaan, ei olisi yhtä herkullista kuin se on. Kahvikupillisenkin takana on paljon työtä. 

 

 

 

 

Baristapäivä on keino tehdä kahvijuomasi mahdollistajat näkyviksi. 

 

 

 ********

 

 

 

 

 

 

 

Tänään alkava Etätyöntekijöiden arvostusviikko kertoo etätyön eduista ja siitä, miten se voi auttaa työnantajia ja työntekijöitä olemaan tuottavampia. Yrityksen kannalta se vähentää kustannuksia ja mahdollistaa tuottavamman työn, mukaan lukien ylityömahdollisuudet.

Etätyö poistaa häiriötekijöitä, helpottaa toipumisaikaa ja mahdollistaa luonnollisemman tasapainon koti- ja työelämässä. 

Etätyöllä on myös terveyshyötyjä, se vähentää hiilijalanjälkiä, vähentää stressiä ja antaa perheellisille suurempaa joustavuutta työskentelyyn. 

 

 ********

 

 

 

Tänään on myös Hääsuunnittelupäivä

Jos valmistaudut menemään naimisiin, tiedät varmasti stressitason, joka voi saapua suuren päivän suunnittelun seurauksena. Hääsuunnittelupäivässä on kyse asioiden kokoamisesta ja järjestämisestä varmistaaksesi, että häät sujuvat ongelmitta. 

Kaikki alkaa suunnitelmien laatimisesta. Monet ihmiset kuvittelevat itselleen kauniit häät, mutta heillä on hyvin vähän käsitystä siitä, mitä heidän on tehtävä. Kun sinulla on käsitys siitä, mitä haluat, on aika alkaa tehdä luetteloita muun muassa miten aiot käsitellä kutsut, listata kaikkien vieraidesi ruoka-aineallergiat, valita häiden teemavärit, ja paljon, paljon muuta...

Jos mahdollista, on parasta hankkia hääsuunnittelija, jolla on kokemusta näistä asioista. 

Älä anna stressin pilata suurta päivääsi. Suunnittele!

 ********

 

 

Tänään on myös Nimesi hauskojen faktojen päivä 

Eri sukupolvilla on erilaiset etunimet. Jotkut nimistä ovat suosituimpia kuin toiset, ja monet nimistä annetaan ajan trendien mukaan. 

Ehkä sinut nimettiin kuuluisan elokuvatähden tai kirjan hahmon mukaan, josta vanhempasi pitivät. Voisit kysyä vanhemmiltasi, miksi he nimesivät sinut juuri tietyllä nimellä, tai kysy vanhemmilta sukulaisiltasi sukunimesi historiasta.

Sukunimillä on vielä enemmän historiaa takanaan. Monille esi-isille sukunimi tuli alun perin heidän ammatistaan. Suomessa nimiä myös suomalaistettiin, kun kyllästyttiin monisatavuotisen ruotsinvallan aikaisiin sukunimiin. 

Jotkut nimet ovat tulleet avioliittojen myötä kaukaakin. Sukunimesi saattaa viedä sinut jopa toiselle puolella maailmaa.

 ********

 

1. - 7. 3. 2021 vietetään

Maailman orpojen viikkoa

 

Maailman orpojen viikko alkoi vuonna 2005 SOS: n lasten kylissä Iso-Britanniassa. SOS-lastenkylät tunnetaan hyväntekeväisyysjärjestönä, joka pyrkii tukemaan orpoja ja hylättyjä lapsia. SOS-lapsikylät työskentelevät orpolasten kanssa kodin, perheen, koulutuksen ja lääketieteen saamiseksi. 

 

 

 ********

 

 

 

Koko maaliskuu on mm:  

 

Stressitietoisuuskuukausi 

Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa taistelevat stressin kanssa. Stressillä voi olla vaikutusta terveydellemme sekä fyysisesti että henkisesti. Terveysongelmat voivat olla ahdistuksesta ja masennuksesta aina jopa sydänsairauksiin. Selviytymismekanismien oppiminen ja tietoisuus stressistä voi auttaa yksilöä, joka tuntee olevansa ahdingossa. Stressin syistä ja siitä, miten reagoimme siihen, on tehty monia tutkimuksia ja tutkimuksia.

Maaliskuu on myös

MS -tietoisuuskuukausi 

Endometrioositietoisuuskuukausi

Autismitietoisuuskuukausi  

 

 

 

...sekä lisää kahvia, koska koko maaliskuu on myös  

Kofeiinitietoisuuskuukausi 

 

 

  ********

 

 

 PS: 

 

Maaliskuu maata näyttää... Tämän kuun  mullanvaihto-, pistokas-, istutus-, ja siementen kylväaika on  14.-27.3.