30.10.2013
Pieni sukkapuoti vol 2
Labels:
harrastelua,
käsitöitä,
Lokakuu,
Niitä näitä,
Pikkutalossa,
Slowlife,
villalankaa,
Villasukkia
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Oletpas ahkera, kun olet saanut pihaa haravoitua useampaankin kertaan. Minä vihaan haravoimista, kertakaikkiaan vihaan sitä! :)
Ihana tuo villasukkakuva ♥
Oi älä vihaa haravoimista! Siinä näkee niin heti kättensä jäljen. =) Tulee hyvä mieli, kun piha tulee hetkessä hoidetun näköiseksi. =) Sitäpaitsi syksyllä kannattaakin viimeiseksi leikata ruohonleikkurilla lehdetkin muusiksi joka ravitsee talven aikana maaperää... =)
Ja kiits! Villasukat ovat niin ♥
Meillä ei paljon haravoimista ole kun puut ovat vielä niin pieniä, mutta jonain päivänä sitä puuhaa saa varmaan tehdä kyllästymiseen asti.
Meilläkin on vielä pieniä nuo omaistuttamat puut, mutta tuuli tuo lehtiä muualta, kaukaakin tälle pihalle jolla aina tuulee...
Ihania sukkia.
Sun täytyy vaan kutoa lisää sukkia ja tehdä niistä talvipesä
Jossa on mukava köllötellä ja katsella kynttilän lepattavaa liekkiä ;)
Ihania puuhasteluhetkiä sinulle mitä ikinä sitten keksitkään.
Haha. Aijaa. :)
Lähetä kommentti