Laskiaispulla on Saksasta ja hernekeitto Kreikasta

 

 

Tiesitkö, että laskiaispullan juuret ovat 1400-luvun saksassa? Siellä niitä syötiin lusikalla lautaselta, sulan voin ja kuuman maidon kera erityisesti tähän aikaan vuodesta, ennen pääsiäistä, paaston aikana.

Saksasta tämä makea sämpylä - sittemmin pulla - levisi myöhemmin muihin maihin keskiajalla muuttoliikkeen ja kauppiaiden ansioista.

Siksi saat tänään hyvällä omallatunnolla nautiskella myös perinteisistä laskiaispullista sekä kuumasta kaakaosta (joka toki sivistyneesti juodaan mukista) ulkoilun riemun lisäksi. 

 

 

Hernekeittoa myytiin katukaupassa
jo 500–400 eaa Kreikassa

 

Hernekeitto kuuluu ilman muuta ulkoilutapahtumiin, talkoisiin, kylmään vuodenaikaan ja erityisesti  laskiaiseen.

"Tämä keittoruoka valmistetaan kuivatuista vihreistä herneistä ja sianlihasta. Tavanomaisesti herneet turvotetaan ennen keittämistä liottamalla kylmässä vedessä yön yli, minkä jälkeen niitä keitetään yhdessä lisätyn lihan kera, kunnes ne hajoavat. Mausteina käytetään suolaa, mustapippuria sekä meiramia.

 

Meirami hillitsee hieman herneiden aiheuttamia ilmavaivoja 

 

 Joskus hernekeitossa on myös sinappia ja  vihanneslisukkeina sipulia ja porkkanaa.

Suomen länsiosissa hernerokka on perinteisesti hyvin sakeaa ja savustetulla lihalla viimeisteltyä, kuin pataruokaa.

Karjalaisessa hernekeitossa puolestaan on myös lientä ja herneet ovat kokonaisia eikä sianliha yleensä ole savustettua. 

Kiehauttamalla valmiita hernekeittosäilykkeitä on saatavilla suomalaisissa ruokakaupoissa useina eri variaatioina, myös kasvishernekeittona ja lihattomana.

Koska hernekeiton raaka-aineet ovat edullisia ja helposti kuljetettavia eikä valmistus edellytä liioin käsityötä, on se Suomessa hyvin suosittu suurten joukkoruokailu- ja toritapahtumien ruokalaji.

 

 Suomen puolustusvoimissa hernekeittoa tarjoillaan pannukakun kera joka viikko, - yleensä torstaisin.

 

 

 

Hernekeittoa on syöty jo antiikin aikaan. Kreikkalaiset ja roomalaiset viljelivät herneitä viimeistään noin 500–400 eaa.

Tuona aikakautena Ateenan kaduilla myytiin kuumaa hernekeittoa.

Alankomaissa hernekeitossa voi muun sianlihan sijaan olla myös makkaraa.

Saksassa keittoon lisätään lähes aina muita kasviksia, pääasiassa sipulia, porkkanaa ja perunaa. Lihan lisääminen keittoon on yleistä, kuten myös keiton tarjoaminen makkaran kanssa, jolloin siitä usein mainitaan ja makkaran saa mukaan pyydettäessä ("mit Bockwurst"). Hernekeitto on yleistä tarjottavaa Saksassakin kylmän vuodenajan ulkoilmatapahtumien yhteydessä.

Englannissa hernekeittoa muistuttava mutta paksumpi pease pudding haudutetaan vesihauteessa, ja se muistuttaa rakenteeltaan hiukan lanttulaatikkoa. Hernekeitto keittoruokanakin tunnetaan nimenomaan paksuudestaan, joten sitä voisi kutsua jo melkein soseeksi: onhan Lontoon sumuja kautta aikain verrattu nimenomaan hernerokkaan.

Venäjällä hernerokka tehdään savustetusta sianlihasta, ja siihen lisätään usein myös perunaa. Venäläisessä rokassa on melko runsaasti lientä.

Norjassa sakeata, etikalla maustettua hernemuhennosta käytetään kylmänä ruoanlisäkkeenä vihreiden vihannesten tapaan. Lämmin hernekeitto puolestaan on liemimäistä, eikä siinä ole lihaa.

Islannissa hernekeittoon käytetään suolattua lampaanlihaa.

Australiassa englantilaistyyppiseen hernekeittoon lisätään kellumaan australialainen lihapiirakka, ja ruokalaji tunnetaankin nimityksellä Pie Floater. "

/Wikipedia

 

 

 Suomessa sanaa laskiainen on käytetty erityisesti laskiais­tiistaista mutta yhtä kaikki, koko helmikuu on oivaa ulkoiluaikaa!

  Tässä lopuksi vielä Marttojen 

perinteinen hernekeitto-ohje.