Kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin syntymästä on jo 217 vuotta!
Kerrotaan, että hänen syntymäpäiviään alettiin juhlia suurella ystäväjoukolla siitä alkaen, kun hän täytti 50 -vuotta. Me tavallamme jatkamme näiden Johanin syntymäpäivien perinnettä, tosin ilman päivänsankaria.
Runebergin kuuluisin teos on Vänrikki Stoolin tarinat (1848 ja 1860) jonka avausrunosta Maamme-laulusta tuli Fredrik Paciuksen säveltämä Suomen kansallislaulu. Maamme-laulusta lauletaan yleensä ainostaan ensimmäinen ja viimeinen säkeistö, mutta itse runo on 11-säkeistöinen.
”Totuuden, runon kotimaa
maa tuhatjärvinen
miss’ elämämme suojan saa,
sa muistojen, sa toivon maa,
ain ollos, onnees tyytyen,
vapaa ja iloinen.”
- Maamme-laulun, 10. säkeistö, se kaikkein kaunein, Vänrikki Stoolin tarinat
J.L. Runeberg oli varsin tuottelias runoilija, joka kirjoitti runojen lisäksi myös virsiä.
Suomea ja suomalaisuutta ihannoivista, sotaisista ja uskonnollisista teemoistaan tunnettu Runeberg taisi myös romanttisen kielen:
Niin päivä haihtuu,
pois vuosi kiitää,
ja yksi muisto
nyt ajaa toistaan.
Tuo lyhyt hetki
jäi ikuiseksi:
se tuskan hetki,
se onnen hetki.
-Ainoa hetki, Idyllejä ja epigrammeja
pois vuosi kiitää,
ja yksi muisto
nyt ajaa toistaan.
Tuo lyhyt hetki
jäi ikuiseksi:
se tuskan hetki,
se onnen hetki.
-Ainoa hetki, Idyllejä ja epigrammeja
Sanonnalla ”puhuu kuin Runeberg” viitataan taitavaan sanakäyttöön, eli henkilö pystyy herättämään tunteita puhuen kauniisti ja vuolaasti. Runeberg lausui runojaan ulkoa ja esiintyi mielellään etenkin naisille.
Lähteet: doria.fi, fi.wikisource.org, runeberg.net
Runebergin pariskunnasta, Johanista ja Fredrikasta,
olen kirjoittanut blogissani ennenkin.
Tuolla sivulla on gluteeniton runoilijankakku...
- Otsikkoa avaavaa juttua mm täällä...
Olkoon päiväsi runollinen
♥ ♥ ♥
♥ ♥ ♥
Mutta mitäs muuta tänään maailmalla juhlitaan?
Tänään on muun muassa:
sekä hah hah:
(Saattaa olla ehkä hiukan liian kylmää...)
Koko helmikuun teemoja ovat mm Kirjaston rakastajien kuukausi.
