Translate

18.12.2019

Lisää keksejä? = luukku 18










Kenenkään  kodissa ei voi olla liikaa keksejä ja pipareita... 

Jo faaraoiden Egyptissä valmistettiin piparkakkujen edeltäjiä, hunajakakkuja.
Hunajaa pidettiin jumalten ruokana, ja antiikissa siinä uskottiin piilevän pitkän iän salaisuus. Hunajakakkuja uhrattiin jumalille, ja jotta jumalat ymmärtäisivät paremmin, mitä niiltä pyydetään, kakkuja alettiin muotoilla erilaisiksi hahmoiksi. 

Eurooppaan hunajakakut tulivat Kreikan kautta Egyptistä sekä idän kauppamatkoilta ja ristiretkeläisten mukana. Pitkään tätä jumalten herkkua saivat valmistaa vain luostarit, joille kertyi ylijäämähunajaa muun muassa mehiläisvahakynttilöiden valmistuksesta. Vähitellen myös leipurit oppivat tuntemaan reseptin. Kun Kaukoidästä alettiin tuoda eksoottisia mausteita, niitä lisättiin taikinaan ja hunajan tilalle tuli sokeri.





Piparkakku on saanut nimensä maustepippurista, joka oli ensimmäisiä pipareissa käytettyjä mausteita. 

Pian hunajakakut muokkaantuivat eri Euroopan maissa erilaisiksi pipareiksi, esimerkiksi Saksassa pehmeiksi Lebkucheneiksi. Toisaalta vanhan tyylin hunajakakkuperinne jatkuu edelleen esimerkiksi Venäjällä ja Puolassa, jossa valmistetaan vuokaan leivottuja, pitkänomaisia, pehmeitä piernik-nimisiä maustekakkuja. Varsinkin Toruń (saks. Thorn) on kuuluisa piparkakuistaan. Venäläisten mausteisten hunajakakkujen (пряник eli prenikka) pinta kuvioidaan yleensä puisella muotilla. 


Pohjoismaihin pipareiden valmistaminen kulkeutui osittain luostareiden välityksellä keskiajalla.


Ensimmäisen kirjallisen dokumentin mukaan Turkuun tuotiin vuonna 1685 kaksi tynnyrillistä piparkakkuja Saksasta.

Pohjolassa taikinaan lisättiin myös runsaasti voita. Suomessa piparkakkuja leivottiin ensin pappiloissa ja kartanoissa, joista reseptit kulkeutuivat palvelusväen mukana kansan keskuuteen. 

Sokerikuorrutettua piparkakkutaikinasta valmistettua leivonnaisista sanotaan pumpernikkeliksi
/Wikipedia 


olisi taas tänään.









Hihat ylös ja essu 
eteen ja eikun 
jauhot pölisemään! 




Eikä ole mikään pakko 
tehdä ruskeita joulupipareita. 
Yhtä hyvin voit leipoa ihan 
mitä mieleesi juolahtaa. 


Kuulutko muuten heihin 
joiden pitää joka vuosi 
ostaa uusi piparimuotti? 

Minäkin olen kuulunut 
ennen heihin. Sittemmin 
annoin kokoelmani pois...  











Kaksikerroksiset marmeladilla täytetyt 
keksit ovat juhlavia ja kauniita. 

Tällaisia kutsutaan mm 
Herrasväen pikkuleiviksi. 










Piparit ja keksit ovat
samalla mitä ihanin lahja
jollekulle.








Jos et ehdi etkä jaksa, 
ei ole pakko tehdä itse 
koska kaupasta saa vaikka 
millaisia keksejä ja pipareita, 
joilla voi hyvällä omallatunnolla 
herkutella. 

Myös jouluna. 















on myös tänään sekä