Hyvää pääsiäistä!

 Munia tuova tai kätkevä pupu 

on suosittu satuhahmo 

 Ensimmäiset kirjalliset tiedot pääsiäispupusta 
ovat 1600-luvun loppupuolelta Saksasta.

Pupun uskottiin kiertelevän pihoissa ja puutarhoissa 
kori mukanaan ja kätkevän munia ruohikkoon. 

Siirtolaiset veivät uskomuksen mukanaan Yhdysvaltoihin, 
missä pääsiäispupusta tuli 1800-luvulla hyvin suosittu.

Se toi lapsille makeisia ja alkoi myös munia itse 
– vaikka se oli nisäkäs. 

Nopeasti lisääntyvät jänikset ja kanit 
olivat hedelmällisyyden 
ja versovan elämän vertauskuvia 
jo pakanuuden ajan keväisissä juhlissa. 

Pohjolassa jänistä pidettiin viljelyksiä tuhoavana haittaeläimenä, 
ja se alettiin hyväksyä pääsiäisen vertauskuvaksi vasta 1900-luvun alussa. 

-Rusakot söivät meilläkin pihasta kahden 
nuoren vaahteran rungot paljaiksi, 
pureskelivat uutta luumupuuta ja 
muutaman omenapuun oksia, sekä 
 pistelivät poskeensa kaikki viime 
kesänä istuttamamme aronian taimet. :(   

Pääsiäispupuperinne on yhä voimissaan monissa maissa, 
mutta Australiassa hahmolla on vastustajansa.

Australiassa jänisten ja kanien kanta on niin suuri, 
että ne uhkaavat ekosysteemiä.
Siksi siellä on ryhdytty kampanjoimaan söpöä pääsiäishahmoa vastaan, joten australialaislapsille suklaamunia ei enää tuokaan pupu, vaan pieni pussimäyrä (Easter Bilby).

 /Tieteen kuvalehti

Kanojen munat ovat olleet 
perinteisesti uuden elämän
ja kevään symboleita, 
joissa on suojaavaa elinvoimaa. 

Kalevalainen maailmansyntyruno 
kertoo munasta, joka särkyy pudotessaan veteen. 

Juutalaiseen pääsiäiseen kuuluvat kovaksikeitetyt munat uuden elämän symbolina, ja heidän arvellaan omaksuneen perinteen kenties muinaisten roomalaisten kevätjuhlista.





Ensimmäiset kirjalliset merkinnät maalattujen pääsiäismunien antamisesta on 900-luvulta. Lähteen mukaan Tessalonikin luostarin igumeni antoi munkeille pääsiäisyönä maalatut pääsiäismunat. 

Pääsiäismunan suosioon on vaikuttanut myös käytännöllisiä syitä. Katolisissa maissa pääsiäismunien suosiota on lisännyt eläinkunnan tuotteista kieltäytyminen pääsiäistä edeltävän paaston aikana, minkä vuoksi munia jäi yli. 
Munat tuli käyttää pääsiäisenä, ennen kuin ne pilaantuivat.


Karjalaisperinteen munataistelu: 
Kovaksi keitetyt kananmunat kopsautetaan vastakkain 
ja se, jonka muna jää ehjäksi, voittaa.

Tänään on Pitkäperjantai. 

Eräs Reinmannin mummoni ja äitimamani 
sanonta tulee tästä mieleen, 
kun he pääsiäisenä aina huokailivat, 
miten päivä on pitkä, pitkänä perjantaina, 
ja tosiaan, aina tämä päivä 
tuntuu oudon pitkältä. =)  

Kuva: Dr Oetker Pasha resepti

Pasha-nimi
 tulee venäjän kielen pääsiäistä 
tarkoittavasta sanasta

Pashan valmistuksessa keskeisinä ainesosina ovat rahkan lisäksi kerma, sokeri, kananmuna ja voi. Pashaseos maustetaan esimerkiksi vaniljalla ja mantelirouheella. Usein käytetään myös rusinoita, sukaattia, sitruunamehua tai -kuorta ja kuivattuja hedelmiä. On myös reseptejä, joihin käytetään mausteena karvasmanteliöljyä, rommiesanssia tai rommia. 
 
Pashan alkuperäisenä ideana 
oli saada käytettyä paastonaikana 
käyttämättä jääneet maitotaloustuotteet. 

Ortodoksisen perinteen mukainen pashan koristelussa näkyy myös kristillinen teema. Pashan kylkeen tai leivän päälle syntyy joko pashamuotista tai kirjoitetaan koristeluaineksilla ylösnousemuksesta muistuttavat kyrilliset kirjaimet ХВ 
eli HV, joka on lyhennys kirkkoslaavin sanoista Hristos voskrese 
eli kristus on ylösnoussut. /Linkit Wikipedia 

Teemapäivissä on tänään mm Valkosipulipäivä,
sehän sopiikin hyvin mm  lammasruokien kanssa, 
käsittääkseni, vaikka en ole vieläkään ikinä 
lammasta syönyt. - Periaatteesta. 


Tänään on myös 
 Hengailupäivä 
ja 
 Polkupyöräpäivä...

Tänään on myös mm
Runouden ja luovuuden päivä. 

Ei siis muuta kuin runoilemaan 
ja pääsiäiskoristeita luovasti 
taiteilemaan!

PS:
Nyt on täysikuu! 





Pasha resepti/ Dr Oetker 

Unan pikapasha resepti