Mikä oli sinun rakkain kirjasi lapsena?
World Autism Awareness Day, eli
2.4.2019
Sovinnontekoja ja lastenkirjallisuutta
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Olisikohan nimi ollut Hanhiemon..jotkin, en nyt muista, mutta sen kyllä muistan, että yksi tarina oli Äidin kädet ja voi miten aina tuli suru ja itku, kun sitä luettiin...ja silti oli paras tarina mielestäni..:)
En tarkkaan muista edes tarinaa, mutta sen muista, että Äidin kädet olivat ryppyiset, työtä tehneen naisen kädet...kuten omankin Äitini kädet♥.
Lähetä kommentti