Tänään on Romanien kansallispäivä. Vuonna 1971 Lontoossa pidettiin ensimmäinen kansainvälinen romanikongressi ja hyväksyttiin romanien lippu, romaniksi O styago le romengo. Lipun sininen väri kuvaa taivasta ja henkisiä arvoja, vihreä väri kuvaa maata ja maallisia arvoja. Lipun keskellä on punainen pyörä, chakra, jollainen on myös Intian lipussa. Kongressin avajaispäivää on vuodesta 1990 vietetty romanien kansallispäivänä. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto hyväksyi vuonna 2012 romanien kansallispäivän 8. huhtikuuta mukaan almanakkaan (vasta!) vuodesta 2014 alkaen.
Romaneista on kirjoitettu paljon, mutta todellista tietoa heidän historiastaan ja elämästään ei juuri ole. Romanit ovat luultavasti lähtöisin Intiasta. Olemassa oleva tieto perustuu lähinnä kansanperinteeseen ja perimätietoon. 1700–1800 -lukujen vaihteessa romanien historiaa ja vaellusta alettiin tutkia kielitieteen avulla, mutta yhtenäistä historiankirjoitusta ei edelleenkään ole, vaan tutkimus on ollut enemmän yksittäisten harrastajien laatimaa.
Romanien vaelluksen syistä on myös esitetty monenlaisia oletuksia. Syyksi on esitetty luonnonmullistuksia, kulkutauteja, sotia ja paremman taloudellisen toimeentulon hankkimista. Romanien muutto ei kuitenkaan liene ollut massamuuttoa vaan todennäköisesti he ovat lähteneet asuinseuduiltaan pienissä ryhmissä, kolmessa muuttoaallossa, joista ensimmäinen ajanlaskumme alussa, toinen 700-luvun paikkeille ja kolmas ensimmäisen vuosituhannen alkupuolelle.
Juutalaisten tavoin romanit ovat olleet ennakkoluulojen ja yksinkertaistusten kohteena kautta koko vuosisataisen eurooppalaisen historiansa. Yksi sitkeimpiä stereotypioita on ollut ajatus romaneista ”nomadeina”, eksoottisina kulkijoina joiden ”veri vetää” nämä tien päälle. Toisin kuin usein kuvitellaan, useimmat romaniryhmät ovat kuitenkin olleet vuosisatojen ajan kokonaan tai osan vuodesta paikallaan asuvia.
Romanikieli on liittynyt romanien historiaan, perinteisiin sekä tapoihin, elänyt ja säilynyt suullisena perinteenä. Kielitieteen tutkimuksissa on havaittu kielessä ja Intian sanskritissä sekä hindin kielessä yhtäläisyyksiä. Kielen perusteella romanien alkukotina on pidetty Luoteis-Intiaa. Romanit eivät kuitenkaan ole intialaisia, vaan oma erillinen ryhmänsä myös Intiassa.
Romanit ovat vuosisatoja säilyttäneet oman kielensä ja kulttuurinsa, mutta jokainen aika on asettanut sille omat haasteensa. Kirjallisesti kieltä on käytetty vasta 1970 -luvulta alkaen. Romanikielen taito on kuitenkin vähentynyt viimeisen 50 vuoden aikana. Tärkein syy romanikielen taidon heikkenemiseen on kielenpuhumisketjun katkeaminen: nuoret eivät enää kuule kieltä käytettävän arkielämässä. Romaniperinnelaulut ja romanimusiikki esitetään toisinaan romanikielellä.
Perustuslaissa turvataan oikeus romanikulttuurin ja kielen kehittämiseen sekä ylläpitämiseen. Romanikielen opettaminen peruskouluissa alkoi vuonna 1989, ja opetus on osittain elvyttänyt romanikielen käyttöä. Perusopetuslain 12. pykälä ei kuitenkaan velvoita kuntia järjestämään romanikielen opetusta, eli kielellistä ja kulttuurisista oikeuksista säädetyt lait eivät kuitenkaan ole viranomaisia velvoittavia eikä niiden toteuttamiseen ole selkeästi osoitettu määrärahoja.
Ollakseen pieni vähemmistö (noin 10 000 henkilöä), romanit ovat Suomessa säilyttäneet omaleimaisen kulttuurinsa tapaperinteensä hämmästyttävän hyvin. Romanikulttuuri eroaa valtaväestön kulttuurista keskeisen arvoperustansa osalta. Romanikulttuuri on ennen kaikkea ihmissuhdekulttuuri, jossa perhe ja suku ovat keskeisessä asemassa.
Valtaväestölle tyypillinen kilpailumentaliteetti, rahan ja aseman arvostus ovat heille vieraita. Ihmisen arvostus perustuu sosiaalisten taitojen hallintaan, kulttuuriin sitoutumiseen sekä ikään ja sukupuoleen. Myös tunteiden ja intuition merkitys korostuu. Kohteliaisuus, vieraanvaraisuus ja aito kiinnostus toisen kuulumisista ovat osa sosiaalista kanssakäymistä.
Kaikkein selvimmin romanikulttuurin näkyminen näkyy romanimuusikon, romaniperinnelaulujen laulajan sekä kirjailijan ja teatterin tekijän taiteessa. Musiikin esittäjän tietynlainen virtuoosimaisuus on osa romanitaiteeseen ja etenkin romanimusiikin esittämiseen yhdistettävä tekijä, muuallakin kuin Suomessa. Joissakin maissa koko maan perinteinen oma musiikki on muodostunut romanimusiikista, kuten Espanjassa flamenco ja Unkarissa ’mustalaismusiikki’.
Romanit.fi
Suomen Romanifoorumi
Wikipedia
Lopuksi omakohtaisena kokemuksena romanien naapurina joskus kanssaeläneenä voin kertoa heidän olevan kaikkein ystävällisimpiä ja avuliaimpia naapureita. Toivon kaikkea hyvää ja onnea Teille romanit tänään kansallispäivänänne ja aina.
2 kommenttia:
Hienoa, että romaneillakin on oma päivä. Minun lapsuuskokemukseni kiertävistä romaniperheistä olivat pääosin positiivisia. Kun vanhempani kerran pääsivät lomalle kahdestaan ja menivät tervehtimään erästä tällaista meillä usein käynyttä romaniperhettä, niin heitä oli pidetty kuin kuninkaallisia siellä vieraillessaan.
Hienoa. Uskon kyllä.
Lähetä kommentti