Sen lisäksi että on Hyvän runouden lukupäivä
on samalla Tekijänoikeuspäivä.
Todella usein näkee kaikenlaisia sitaatteja
siellä täällä ilman tekijännimeä...
Taiteellisen teoksen luojalle syntyy automaattisesti tekijänoikeus teokseensa – esimerkiksi runoon tai kirjaan. Tekijällä on tuolloin lähtökohtaisesti yksinoikeus määrätä teoksesta, mutta muutamia poikkeuksia löytyy. Tässä jutussa kerromme näistä tekijänoikeuden rajoituksista.
Tekijänoikeus suojaa aina teoksen tekijää. Suoja merkitsee yksinoikeutta valmistaa teoksesta kappaleita ja saattaa kappaleita yleisön saataviin, ja tekijä myös päättää näiden oikeuksien luovuttamisesta esimerkiksi kirjansa kustantajalle. Tietyissä tilanteissa tekijän yksinoikeus saa väistyä muiden intressien tieltä.
Tekijänoikeuslaissa luetellaan rajoitussäännöksiä, joilla rajataan tekijän yksinoikeutta erilaisin tavoin. Taustalla on yleensä jokin järkeenkäypä yhteiskunnallinen, sivistyksellinen tai käytännöllinen syy.
Sitaattioikeuden nojalla teoksesta on lupa lainata katkelmia toiseen julkaisuun tai esitykseen ilman teoksen tekijän lupaa – mutta vain jos tietyt ehdot täyttyvät. Kirjallisuuden tekijöiden on tärkeää tietää sitaattioikeuden pelisäännöt niin oman kirjallisen työnsä kuin myös omien tekijänoikeuksiensa valvomiseksi.
Teoksen kopioiminen yksityiseen käyttöön on rajaus, jolla laki antaa yksityishenkilölle luvan valmistaa julkistetusta teoksesta muutaman kappaleen yksityistä käyttöä varten. Säännöksen taustalla on se, että tekijöiden yksinoikeutta ei ole haluttu ulottaa ihmisten yksityiselämän piiriin. On kuitenkin tärkeää huomata, että kappaleita saa valmistaa ainoastaan yksityiseen käyttöön eikä niitä saa myöhemminkään käyttää muuhun tarkoitukseen.
Tekijänoikeuksia rajataan laissa myös pakkolisenssillä. Sen nojalla tapahtuvaan käyttöön ei tarvitse pyytää tekijän lupaa, mutta teosten käytöstä tulee suorittaa korvaus.
Kirjallisuuden alalla esimerkki pakkolisenssistä on säännös, jonka nojalla näkövammaisten kirjasto Celia valmistaa oppikirjoista äänikirjoja asiakkaidensa tarpeisiin. Lupaa oppikirjailijoilta ei vaadita, mutta kirjastolla on velvollisuus maksaa tekijänoikeuskorvaukset oppikirjailijoille. Kertyvät korvaukset maksetaan tekijöille Sanaston kautta.
Näin ollen tekijän nimi on aina mainittava hyvän tavan mukaisesti (tätä kutsutaan isyysoikeudeksi), ja tämä pätee myös silloin, kun teosta käytetään sitaattioikeuden nojalla. Teoksia ei saa myöskään saattaa yleisön saataviin tekijää loukkaavalla tavalla (tätä kutsutaan respektioikeudeksi). Teoksen muuntelu ei ole sallittua rajoitussäännösten nojalla. Teosta ei siis saa muunnella käytön yhteydessä enempää kuin rajoitussäännöksen mukainen käyttö välttämättä edellyttää.
Tekijänoikeuden luoma tekijän yksinoikeus määrätä teoksensa käytöstä on vahva pääsääntö, johon tässä jutussa mainitut rajoitukset ovat poikkeuksia. Tämän vuoksi laissa määrättyjä tekijänoikeuden rajoituksia tulkitaan ahtaasti – oli sitten kyse esimerkiksi sitaatista tai yksityiseen käyttöön kopioinnista. Laissa on määritelty tarkasti rajoitusten laajuus, eikä niitä voi tulkinnalla laajentaa johonkin muuhun käyttömuotoon.
************
Todella usein näkee kaikenlaisia sitaatteja
siellä täällä ilman tekijännimeä...
Taiteellisen teoksen luojalle syntyy automaattisesti tekijänoikeus teokseensa – esimerkiksi runoon tai kirjaan. Tekijällä on tuolloin lähtökohtaisesti yksinoikeus määrätä teoksesta, mutta muutamia poikkeuksia löytyy. Tässä jutussa kerromme näistä tekijänoikeuden rajoituksista.
Tekijänoikeus suojaa aina teoksen tekijää. Suoja merkitsee yksinoikeutta valmistaa teoksesta kappaleita ja saattaa kappaleita yleisön saataviin, ja tekijä myös päättää näiden oikeuksien luovuttamisesta esimerkiksi kirjansa kustantajalle. Tietyissä tilanteissa tekijän yksinoikeus saa väistyä muiden intressien tieltä.
Tekijänoikeuslaissa luetellaan rajoitussäännöksiä, joilla rajataan tekijän yksinoikeutta erilaisin tavoin. Taustalla on yleensä jokin järkeenkäypä yhteiskunnallinen, sivistyksellinen tai käytännöllinen syy.
Sallittua: siteeraus ja teoksen kopioiminen yksityiskäyttöön
Kirjallisuuden kannalta merkittäviä tekijänoikeuden rajoituksia ovat sitaattioikeus sekä oikeus valmistaa teoksesta kappaleita yksityiseen käyttöön. Ne ovat molemmat niin sanottuja täysrajoituksia: taiteilijan teosta voidaan käyttää määrätyllä tavalla ilman tekijän lupaa, eikä käytöstä tarvitse myöskään suorittaa tekijälle korvausta.Sitaattioikeuden nojalla teoksesta on lupa lainata katkelmia toiseen julkaisuun tai esitykseen ilman teoksen tekijän lupaa – mutta vain jos tietyt ehdot täyttyvät. Kirjallisuuden tekijöiden on tärkeää tietää sitaattioikeuden pelisäännöt niin oman kirjallisen työnsä kuin myös omien tekijänoikeuksiensa valvomiseksi.
Teoksen kopioiminen yksityiseen käyttöön on rajaus, jolla laki antaa yksityishenkilölle luvan valmistaa julkistetusta teoksesta muutaman kappaleen yksityistä käyttöä varten. Säännöksen taustalla on se, että tekijöiden yksinoikeutta ei ole haluttu ulottaa ihmisten yksityiselämän piiriin. On kuitenkin tärkeää huomata, että kappaleita saa valmistaa ainoastaan yksityiseen käyttöön eikä niitä saa myöhemminkään käyttää muuhun tarkoitukseen.
Tekijänoikeuksia rajataan laissa myös pakkolisenssillä. Sen nojalla tapahtuvaan käyttöön ei tarvitse pyytää tekijän lupaa, mutta teosten käytöstä tulee suorittaa korvaus.
Kirjallisuuden alalla esimerkki pakkolisenssistä on säännös, jonka nojalla näkövammaisten kirjasto Celia valmistaa oppikirjoista äänikirjoja asiakkaidensa tarpeisiin. Lupaa oppikirjailijoilta ei vaadita, mutta kirjastolla on velvollisuus maksaa tekijänoikeuskorvaukset oppikirjailijoille. Kertyvät korvaukset maksetaan tekijöille Sanaston kautta.
Moraaliset oikeudet säilyvät tekijällä aina
Tekijänoikeuden rajoituksilla kavennetaan lähtökohtaisesti tekijän taloudellisia oikeuksia. Oleellista on muistaa, että tekijän moraaliset oikeudet ovat voimassa silloinkin, kun teoksia käytetään jonkin rajoituksen nojalla.Näin ollen tekijän nimi on aina mainittava hyvän tavan mukaisesti (tätä kutsutaan isyysoikeudeksi), ja tämä pätee myös silloin, kun teosta käytetään sitaattioikeuden nojalla. Teoksia ei saa myöskään saattaa yleisön saataviin tekijää loukkaavalla tavalla (tätä kutsutaan respektioikeudeksi). Teoksen muuntelu ei ole sallittua rajoitussäännösten nojalla. Teosta ei siis saa muunnella käytön yhteydessä enempää kuin rajoitussäännöksen mukainen käyttö välttämättä edellyttää.
Tekijänoikeuden luoma tekijän yksinoikeus määrätä teoksensa käytöstä on vahva pääsääntö, johon tässä jutussa mainitut rajoitukset ovat poikkeuksia. Tämän vuoksi laissa määrättyjä tekijänoikeuden rajoituksia tulkitaan ahtaasti – oli sitten kyse esimerkiksi sitaatista tai yksityiseen käyttöön kopioinnista. Laissa on määritelty tarkasti rajoitusten laajuus, eikä niitä voi tulkinnalla laajentaa johonkin muuhun käyttömuotoon.
Tekijänoikeuden rajoituksia ovat siis muun muassa:
- Sitaattioikeus – tähän ei tarvita lupaa tekijältä, eikä tästä makseta korvausta
- Teoksen kopioiminen yksityiseen käyttöön – tähän ei tarvita lupaa tekijältä, eikä tästä makseta korvausta
- Näkövammaisten kirjastolla on oikeus valmistaa oppikirjoista äänikirjoja asiakkailleen – tähän ei tarvita lupaa tekijältä, mutta tekijälle maksetaan korvaus
Muista:
- Tekijänoikeus on kirjallisella työllä ansaitsemisen perusta.
- Tekijänoikeus antaa tekijälle yksinoikeuden päättää teoksensa käytöstä.
- Tekijä voi luovuttaa oikeutensa teokseen kokonaan tai osittain.
************
Tänään on myöskin
sekä Biologisen kellon päivä.
