Taas mää oon latojen kimpussa,
mutta vain ajatuksissa:
Lato pieni matala
Ehkä heiniä täynnä
Hämärässä
Punakettu kiepillä
häntänsä suojassa
päiväuniaan nukkumassa
Nyt jo haukottelemassa
Yöreissuille halajaa
-UR-
Eläimistöstä tuli mieleeni Taikan pohdinta siitä,
jotta onkohan hän ollut edellisessä elämässään vanha kissa.
Nukkuu se tosin nuorempikin kissa mielellään. =)
Minä olen ollut edellisessä elämässäni aivan varmasti karhu.
Nukkunut kaikki talvet pesässäni lämpimässä.
Synnyttänyt nukkuessani
ja herännyt vasta poikasten vikinään. =)
Luonikasta lauantaita. =)
PS:
Vieläköhän heinälatoromantiikka kukkii... ? =)
-
17 kommenttia:
Ladot harvinaisia.
Olipas kiva runo heti aamupiristykseksi. Jotenkin tuntui mukavalta nähdä kettu ladossa nukkumassa. Ilmeikkäitä sanoja olet löytänyt, ei liikaa mutta ei liian vähääkään. Viimeinen säe kokoaa runon hienosti.
Hyvää viikonloppua!
Oi miten rauhallinen ja seesteinen sielua hyväilevä tunnelma kuvassasi!
Mukavia hetkiä viikonloppuun....
Ihanan tunnelmallinen kuva!
Ja tuosta pohdinnasta; ihan varmasti minäkin olen ollut kissa joskus, sellainen kotikissa, joka on käynyt ulkona vain omalla kotipihalla, tutulla reitillä.
Juuri pohdiskelin aiemmin Elisalle Sutkautuksiin, että olen ollut edellisessä elämässäni varmasti italialainen maalaisemäntä. Sellainen mamma, joka rakastaa ruuanlaittoa. Ruokaa, jossa on aina tomaatteja ja oliiveja!
Mukavaa lauantaita!
Nuo vanhat ladot ovat monellekkin pienelle eläimelle suojapaikkoja.
Kohta tulee kevät ja karhutkin heräilevät talviuniltaan. :)
Nuorena ajattelin, että olen ilves, kun se on niin eksoottisen näköinen, mutta karhu taidan minäkin oikeasti olla talviunen tarpeen vuoksi. ;)
Kaunis kuva ja sitäkin ihanampi runo.
Tulin leppoiselle mielelle.
Hyvää kulttuuripäivää ja viikonloppua.
On liput salossa, Kalevala-päivänä.
Ladot OVAT kiehtovia! Kätkevät paljon salaisuuksia heinien alle ja päältä löytää pehmeän petin jopa viekas kettu Repolainenkin.
Hyvää Kalevalaista päivää.
Kuva rauhoittaa mieltä :)
Olet onnistunut saamaan upean, hiljaisen, mutta paljon puhuvan kuvan.
Hannele =)
Kyllä ne jollain seudulla ovat jo historiaa...
Leijonainen =)
Kiits. =)
Siullekin mukavaa viikonloppua. =)))
Kiitos Tinttarus. =)
Kuin myös siulle. =))))
Sooloilija =)
Kissat kieltämättä ovat ihania. =)))
Niin kuin Italiakin...
Tia =)
Niihin kulkukissat tekevät poikasiakin kesäisin...
Celia =)
Ilveskin on ihana. Kissaeläin.
Viehko ja hiukan arka.
Pehmoinen ja kaunis...
Arleena =))
Alunperin laitoin tekstiin kohdan jossa mietiskelin ollaankohan me kuvattu siun kanssasi kenties samaa latoa? =)
Siulla oli hiljattain ihan samanmoinen kuva...=)
Mutta ladot muistuttavat toisiaan...
Anna =)
Mie rakastan noita maalaisromanttisia latoja. =)
Kiitos Hanna =)
Soon autonikkunasta kuvattu...
Hani ajaa viilletti ja mie metsästin kameralla latoja. =)
Kummallinen harrastus... =)
Ladossa olisi nyt romanttisen kylmä :)
haluaisin olla pantteri tai musta joutsen...
Minäkin tykkään noista vanhoista ladoista pelloilla! Todella kaunis kuva sekä runo!!
Jaa-a, enpä tiedä vieläkö ladoissa romantiikka kukkii...;))
Aika hassua, jumituin pakinaperjantain kirjoituksessani juuri heinälatokohtaan!
Ja kyllä niistä nykyisten jättipaalien aikaan on romantiikka kaukana.
Tai toisaalta, sehän riippuu kyllä katsojasta ja kaverista.
Aurinkoista maaliskuun alkua!
Hassu Isopeikko! =)
Kesällä tietenkin
tarkoitin...
Hanne =)
Molemmat ovat uljaita eläimiä. =)
Musta joutsen on uljuudessaan dramaattisen kaunis.
Kiitos Marge =)
Heti itse aivastelin täällä kun mietin heiniä... =)
MK =)
Ohos.
Ovatko ajatuksemme sivunneet taas toisiaan?
Jättipaaleja ei taideta tunkeakaan latoihin
kun ne voivat olla taivasalla.
Jossain toki vielä heinää laitetaan seipäille
ja kuskataan latoihin ihan perinteiden ylläpidon vuoksi. =)
Kiitos.
Siullekin valoa aamuihin ja iltoihin.
Kesä saapuu vihdoinkin.
*halitus*
Heinälatoromantiikka kukkii ainakin minun sydämessäni. Tahtoisin oman ladon.
Kiitos linkityksestä, karhuseni!
Vanha kissa tykkää karhusta, jolla on ihanan uneliaat ajatukset. ♥
Hei Taika-pieni =)
MEKIN tahdon oman ladon. =D
Oikeestaan sen koko maalaispihapiirin.
Jo lapsena mielileikkipaikkani oli heinäladon alla. =)
Se oli rinteeseen rakennettu
(suom huom) eli ladon toisesta päästä sinne pääsi leikkimään seikkailijaa ihan hyvin. =)
*hali*
Lähetä kommentti