Hyvästi pikku taikametsä!!!

Noin lähellä metsuri kävi pikkutaloamme...

Noista ikkunoistamme minä pelokkaasti katselin,

kaataako hän aivan kaiken... =(

Tiistaina aamukahdeksalta alkoi kuulua liian läheltä moottorisahan meteliä!?? 

Katsoin pahaa aavistaen olohuoneen ikkunasta, ja mitä näenkään?   

Pikkumetsässä, siinä  taikametsässämme, oli joku mies oranssissa turvakypärässä ja sadetakissa 
moottorisahan kanssa puita kaatamassa!

Tämä 3.11.2014 kuvattu näkymä taikametsään, 
jäi viimeiseksi kuvaksi
kokonaisesta pikkumetsästä...


Rakas pikkumetsä, taikametsä   
jossa tykkäsin kävellä 
ja sen ihmeitä kuvata,
on suojannut tähän asti meitä ja 
pikkutaloamme auringolta, liikenteen ääniltä
ja tuulelta ja nyt joku kaataa 
sitä pois!!!???!

Viime sunnuntaina, kun 
 katselin yläkerran ikkunasta
metsikköä,
    näin jonkin ruskean vilahtelevan

edestakaisin parissa havupuussa pikkumetsän rajamailla.

Se oli pieni orava jonka masu oli jo muuttunut
talvipuvun valkoiseksi, kuin tuossa muutaman vuoden takaisessa pihakuvassa. 

Se pieni orava katkoi pikku hampaillaan pieniä oksia
lähimännystä ja hyppeli oksa suussaan salamana
kuuseen jonne se teki talvipesää...

Oi sitä ihanaa pientä ahkeroijaa!

Sitä katsellessa oli 
pakko hymyillä. 

Koetin silloin kännykällä
kuvata oravaa, mutta en onnistunut, pikku tupsukorva oli liian nopea.
Ei kuva onnistunut alakerrasta hakemallani kamerallakaan,
kun orava oli niin täpinöissään. 

En silloin voinut tietää että kuvissa on viimeisiä taikametsän olemassaolon hetkisiä... 

Tässä puolestaan punarinta joka kesäisin aina pesi taikametsässä. Kuvattuna pihamme rhodon alla. 

Ja nyt joku pas... ilkimys on metsän kimpussa.... =(

Hetken moottorisahamiestä ikkunasta katseltuani
etsin nopeasti hanin tavaroista lippusiimarullan, jonta hän on
varmaan rallikisoja varten joskus hankkinut ja lähdin solmimaan nauhaa puihin,
joita en halunnut kaadettavan,
ja vein samalla lintulaudalle auringonkukkiensiemenien
joukkoon vihdoin maanantaina hankittuja pähkinöitä.

Onneksi oravan  talvipesä sijaitsee kuusessa 
joka ON meidän puolellamme, 
mutta eivät tunnu tonttien rajat olevan 
muutenkaan tiedossa 
uudella naapurillamme... =/ 


Jossain vaiheessa 
oranssiasuisia miehiä oli kaksi ja
he osoittelivat turvanauhojani...

Lopun päivää istuin olohuoneessa, vatsa solmussa, neulomassa joululahjasukkia ja
kurkin ikkunasta moottorisahan raikuessa tuntikausia, toivoen, että lippusiima suojelee
 edes ne tietyt puut. 

Iltaan mennessä pikkumetsästä 
oli kadonnut yli puolet. =( 

Eikö metsien reunamilla asujia 
suojaa mikään siltä,
että metsänomistaja saakin yhtäkkiä 
päähänsä kaataa kaiken pois!? 

Tämä on niin väärin! 

Pikkumetsä oli yksi syy, 
joka vaikutti aikoinaan osaltaan 
tämän talon ostopäätökseen, 
kun luulimme sen olevan tuossa aina, meitä suojaamassa... 

Eräs pikkumetsäkuva... 

- Olisipa tuo ollut valkoselkätikka... 

Tänään, keskiviikkoaamuna pikkumetsän tuhoaja palasi
metsikköön, tai siis pikkumetsän puolikkaaseen
ja moottorisaha raikuu jälleen... =(

Lippusiima on toistaiseksi toiminut,
mutta en tiedä kuinka kauan.

Keskiviikkoiltana metsästä on jäljellä
vain muutama puu... =(

 
Pikkumetsä on kadonnut. 😭

Tuhoaja on viereisen tehtaan uusi omistaja, joka ei osaa ajaa nurmikkoaan, vaan 

piha alueensa on jättikotiloiden paratiisi.  Sieltä ne kotilot ovat rynnineet meidänkin pihallemme kukkia ja kasveja tuhoamaan, eikä kallis kotilomyrkky rajallamme auta siihen invaasioon yhtään mitään! 

Mutta metsikön hän osasi sitten tuhota! 

Inhottavaa!!! 

Tämän naapurin puolelta on siis odotettavissa pelkkää harmia! 

Esim se vuvuzelaepisodi... 

Voi miten minä sitä pikkumetsää rakastin!!!

Tämä tuho on niin väärin!!! 




Se oli levähdyspaikka jäniksille ja ketulle.
Se oli kotipaikka punarinnalle, mustarastaalle, oraville, Ville-varikselle,
ja sen joka kesäiselle uudelle pesuelle, peipoille, käpytikalle
ja monelle muulle kesälinnulle...

Miksi kaikki vähäkin luonto,
vihreys ja kauneus pitää tuhota? =(

Minkähän linnun pesä 
tämä maahan kaatuneiden puiden 

mukana pudonnut on ollutkaan...? 💔

Mustarastaan pesä varmaan! 

Varisten pesäpuu oli myös tuhottu... 💔

Tässä metsuri on osittain meidän
ja osittain VR:n puolella raivaamassa!

Tuo lehtikomposti hänen vieressään on meidän puolellamme. Hän seisoo VR:n puolella! 

Koetin mennä häätämään häntä mutta
hän sattui näkemään minut tuolla hetkellä
kun kuvasin häntä kännykällä, ja hän lähtikin... 

Torstaihin 13.11.2014 mennessä
kaikenlaiset näkösuojapensaatkin ovat poissa,
jotka itseasiassa kasvoivat VR:n puolella... 

Saamme nyt mm nauttia erään autopurkaamo/korjaamon näkymiä 

tahtomattamme vaikkapa terassillamme... =(

Pikkumetsääkään ei enää ole.
Siitä on vain rippeet jäljellä...
Olen tästä niin pahoillani... =(
Pikkumetsä oli minulle rakas. 

Enää yläkerran ikkunasta ei näy metsää. 

Muutama puu on enää jäljellä. 😭

Onneksi taloa lähimmät puut
säästyivät (turvanauhani ansiostako) auringon paahteen suojina talollemme, ja se
oravanpesäkuusi, joka tosin on meidän puolella
mutta niin oli tontin toisessa päässäkin muutama kadonnut näkösuojapajupuskakin, sekä pieni kuusi, ihan 
meidän puolellamme. 

Mutta nekin ovat nyt kadonneet... 

Nyt valitettavasti kuuluu 
liikenteen äänikin sisälle tien risteyksestä pahemmin.

Nyt tuulee vielä enemmän 
muutenkin tuulisella pihalla.

Ja se metsä,
joka piti olla vasta valmistuneen
terassimme näkösuoja,
on poissa...


Missä punarinta, 
varis ja mustarastaat 
nyt pesivät?  

Jossain muualla... =( 

Edit 5.11.2015:

Rakastan punarintaa, mutta ne eivät tulleet tänä kesänä lainkaan, koska meillä ei ole enää sitä suojaavaa pikkumetsää... 

Myös mun nimikkovaris Ville muutti muualle. Niidenkin pesä oli useana kesänä pikkumetsässä ja sieltä ne toivat lapsensa mun päivähoitoon monena kesänä... 💔

Mustarastas samoin, muutti kauemmaksi... Kaipaan niin mustarastaan ja punarinnan laulua... 😭

Tämä asuinpaikka menetti paljon taikametsän kadotessa... 😭

En taida tykätä tuosta tuhoajanaapurista!