17.8.2013
Perhosen suukko
Labels:
Elokuu,
Ihan pihalla,
Kukkaterapia,
Kukkia,
Kukkien kasvatusta,
Loppukesä,
Puutarhassa,
Slowlife,
Tyhjästä pihasta puutarhaksi ♥
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
13 kommenttia:
Suloisia ajatuksia sinulla! Ja kuvia.
Juuri noin.
Kiitos. :)
Ihana postaus suukottelevasta perhosesta : )
Juu-u. :)
Hih, kiits. Tuommosta tuolla pihalla on. :)
Ihania suukkoperhosia sinulla!
Ne ovat kyllä suloisia. :)
Suloista, sanon minäkin kaikuna.. Puutarhuri on onnenmyyrä ja sellainen taidat olla? Kukat noin kauniina vielä? Ei ihme jos perhosille tulee suukkomieli :-)
ps. Käy vilkaisemassa täällä blogiani:)
I love the way the sun comes through the wings and the blossom, in that first image!!!
Thank You Dear Judy. ♥
Suukkomieli oli kiva sana. =)
Lähetä kommentti