Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
8 kommenttia:
Nyt ulkona aurinkoinen päivä ainakin täällä... tuli ihan kevän tunne. Eilen metsässä kävellessä tuoksui ihan keväälle... sellainen märkä multa.
Hih SS!
Täällä on pilvistä, lunta ja jäätä.
Talitintit kyllä karjuu... =)
Meillä ei ole lumesta tietoakaan. Kesää kohti olemme vauhdilla menossa, onneksi. Edellisessä muutossa lahjoitin simpukkakokoelmani pois, onneksi niitä löytyy joskus uusiakin. Kesää minäkin odottelen.
Savisuti
Mie voisin puhaltaa tätä lunta täältä sinne etelään,
jos pystyisin... =)
On miullakin etelän simpukoitakin.
nuo Yyterin simpukat ovat herkkiä ja hauraita...
Ja Yyterin ranta on ihana.
Samoin Kalajoki...
niinhän siinä aina toisinaan käy että kesää tulee ikävä, mutta onhan kesä taas jo tulossa, hitaasti mutta varmasti :) päivätkin ovat jo pidentyneet. Onhan kesän muistelukin mukavaa.
Cascas
Näin on. =)
Voi ei, Hallatar, sie siis puhalsit... täällä on nyt maa valkoisena.
Hupsista, Savisuti!
Mutta eikös teilläpäin pitänytkin olla hiihtolomaviikko? ;D
Lähetä kommentti