En tietääkseni palelluttanut itseäni
kun yks päivä Hanin kanssa kuvasimme noita
tienvarren huisin korkeita jäätiköitä.
Mutta nyt on flunssa päällä ja kurkku kipeä.
Taisi tarttua jälkikasvustani...
Siksi en jaksa näitäkään
pahemmin esitellä...
Mutta Hani ajoi kilometritolkulla
että löytyi nuo muhkeat jääputoukset.
Ihan siksi, että mie halusin kuvia
jääputouksista. Kiits Hani! =)
Kuvat kertokoon kylmää tarinaansa.
Täällä on siis talvi ihan oikeasti.
Minä vetäydyn peiton alle
potemaan flunssaani...
Yöpöydällä on lukemista, suklaata,
hunajateetä ja jalassa on Mamin tekemät villasukat.
Kukahan antaisi niitä parantavia
suukkoja...?
Ei kai kukaan
kun tää on niin tarttuvaa.
Vietän tässä samalla sit viikonloppuna
syntymäpäivää. Lepäillen ja niistäen.
Juotavaa hörppien
ja torkkuen, kuin jänönen...
Edit:
Ajattelen ihmisen ohutta sidettä elämään.
Ajattelen lämpimästi suosikkinäyttelijääni.
Otan osaa.
Palelen...
.
