Mieltä lämmittää
kun saan
edes matkustaa
halki maalaismaiseman
Voi
Miten
miulla
onkaan
ikävä
Maaseudulle
Takaisin
.
22.2.2008
Ensi viikolla
.
Mieltä lämmittää
kun saan
edes matkustaa
halki maalaismaiseman
Voi
Miten
miulla
onkaan
ikävä
Maaseudulle
Takaisin
.
Mieltä lämmittää
kun saan
edes matkustaa
halki maalaismaiseman
Voi
Miten
miulla
onkaan
ikävä
Maaseudulle
Takaisin
.
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Taivas on hieno. Minusta on hienoa kun näkee kauas. Ilman että silmä töksähtää mihinkään seinään.
Niin se on, Isopeikko.
Samaa miunkin silmäni kaipaavat...
Lähetä kommentti