24.6.2016

Unikon ja vuorikaunokin liitto




Kaupungeista tulee hiljaisia suurina juhlapyhinä. 
Väki pakenee mökeille tai sukulaisten hoteisiin... 
Silloin kaupungissa on ihana rauha.

Silloin, ja ainoastaan silloin,
voi jopa kaupungissa nukkua pitkään. 








Vaikka postaukseni kertovat "päijäthämäläisestä kunnasta" ja osittain
vaikuttavat maalaismaisilta, on paikka jossa asumme kuitenkin ihan 
ihka oikea kaupunki ja asuinalueemme lähinnä lähiö.





Silti asumme luonnon keskellä.






Ehkä kuvistani ja tarinoistani 
kuultaa läpi se mitä itse arvostan; luonto, 
yksinkertainen elämä ja luonnonmukaisuus.








Taloremonttimme on edistynyt (viimein) siihen vaiheeseen 
että vain listashow on jäljellä, muutamien maalattavien 
kohteiden lisäksi. Loppusilausta siis.






Taas olisi paikka yhdelle apukäsiparille auki... 







Kun maalattu lattia kuivuu, 
on hyvä hetki lähteä 
vaikkapa 
ihailemaan autiopihaa 
ja sen kasveja. 





Hieman pitää 
aina koskettaa 
noita vanhoja 
vänkkyräisiä omenapuita. 


Mietin aina häntä, 
joka joskus on nyt autioon pihaan 
istuttanut nuo puut...






Unikoiden ja 
vuorikaunokkien, 
sekä känkkyräisten 
omenapuiden myötä 
voi keskikesän juhla 
alkaa. 
Olkoon se sellainen 
kuin odotitkin.






Tänään
on Juhannusaaton lisäksi




2 kommenttia:

mimon mami kirjoitti...

Leppoisaa juhannusta!

Una kirjoitti...

Kiitos, samoin. =)