Pidätkö enemmän punaisista vai vihreistä omenista?
Ei ole väliä minkä värisistä omenista tykkää.
Tärkeintä on syödä niitä...
Sanonta "omena päivässä pitää lääkärin loitolla" on ainakin 150 vuotta vanha.Punaiset omenat ovat terveellisempiä kuin vihreät-Totta. Punaisissa omenissa on eniten immuunipuolustusta vahvistavia antioksidantteja.
Vihreissä omenoissa puolestaan on hiukan vähemmän hedelmäsokeria ja enemmän kuitua. Laihduttajalle vihreät omenat siis sopivat punaisia paremmin.
Kaikki omenat on käsitelty vahalla
-Tarua. Kotimaisia omenoita ei pääsääntöisesti vahata, sillä siihen ei ole lyhyehköjen säilytysaikojen vuoksi mitään tarvetta. Sen sijaan ulkomailta tuoduissa ns. jouluomenoissa saattaa olla päällä kerros vahaa.
Kotimaisetkin omenat saattavat tosin joskus näyttää siltä, kuin niissä olisi kiiltävä vahakerros. Tämä on kuitenkin omenan itsensä tuottama vahamainen suojakerros. Vahan voi huuhtoa pois omenoiden pinnalta, jos sitä ei halua syödä.
Huuhtominen poistaa torjunta-aineet
-Tarua. Kaikista torjunta-aineista on mahdotonta päästä eroon pelkällä huuhtelulla, sillä pestisidit tunkeutuvat myös kuoren läpi.
Ainoa tehokas keino poistaa torjunta-aineet on kuoria omena, mutta silloin menetetään valtaosa omenan sisältämistä vitamiineista.
Kuoressa on eniten vitamiineja
-Totta. Jos haluaa omenasta kaikki terveyshyödyt, kannattaa syödä myös kuori, jossa on runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita, ravintokuitua ja antioksidantteja.
Myös torjunta-ainejäämät, bakteerit ja lika löytyvät omenan kuoresta.
Torjunta-aineilta ei voi kokonaan välttyä, mutta bakteerit ja muun lian saa pois pesemällä ja kuivaamalla omenan huolellisesti.
Siemenkodan voi syödä
-Totta. Aivan tavallinen omena saattaa sisältää 100 miljoonaa suolistoa vahvistavaa bakteeria, joita on erityisesti siemenkodan ympärillä ja itse siemenissä, joten siemenkodan syöminen kannattaa – siemenet tosin pitää jättää pureskelematta, koska niissä on pieniä määriä myrkyllistä amygdaliinia.
Erityisesti vastapoimitut luomuomenat ovat hyvä valinta, koska niitä syömällä voi välttyä myös torjunta-ainejäämiltä.
Omenat ovat ilmastoystävällisiä
-Totta, ainakin jos valitsee kotimaisia omenoita. Tuontiomenoiden ilmastovaikutus voi olla 4–10 kertaa niin suuri kuin kotimaisten, mutta silti pienempi kuin eläinperäisten tuotteiden.
Myös pakkaus vaikuttaa hiilijalanjälkeen, joten valitse hedelmiä, joita ei ole pakattu muoviin.
Omenille voi olla allerginen
-Totta.
Syö mieluiten juuri poimittuja omenoita.
Allergeenin määrä pienenee, kun kuorit omenan.
Kuumakäsittele omena. Keittäminen, paistaminen ja mikroaallot tuhoavat proteiinin.
Valitse lajikkeita, joissa on vähän allergiaa aiheuttavaa Mal d 1 -proteiinia, kuten Gloster ja Jonagold.
Jos sinulla on koivuallergia, vältä omenoita siitepölykaudella, koska ne voivat aiheuttaa ristiallergiaa.
Omenaraaste auttaa vatsavaivoihin
-Totta. Omenaraaste on vanha keino löysään vatsaan. Omenoissa on paljon ravintokuitu pektiiniä, joka sitoo itseensä runsaasti vettä ja voi siten tiivistää myös suolen sisältöä.
Omenan hyvä puoli on myös sen terveellinen bakteerisisältö, joka voi auttaa suoliston bakteereita taistelussa ripulin aiheuttanutta virusta tai bakteeria vastaan.
Omenan terveellisiä bakteereja on eniten siemenkodassa ja sen ympärillä, joten voit tehdä omenasta (ilman siemeniä!) myös vaikkapa smoothien.
Omena tekee nälkäiseksi
-Tarua. Tutkimuksessa jossa joukko koehenkilöitä sai omenan ennen lounasta, havaittiin koehenkilöiden syövän lounasta vähemmän kuin henkilöiden, jotka eivät syöneet omenaa.
RAVINTOKUITU – Pitää ruuansulatusjärjestelmän kunnossa, suojaa joiltakin syöviltä.
ANTIOKSIDANTIT – Vahvistavat immuunipuolustusta, voivat hyödyttää verenkiertoa.
C-VITAMIINI – Vahvistaa niveliä ja jänteitä, edistää uusien ihosolujen muodostumista.
B-VITAMIINI – Tärkeä vitamiini hermostolle ja punaisten verisolujen tuotannolle.
HIILIHYDRAATTI – Pitää verensokerin vakaana, parantaen muun muassa keskittymiskykyä
KALIUM – Nestekierrolle ja verenpaineelle tärkeä kivennäisaine.
10 väitettä omenasta teksti: Kuntoplus
Omenansa voi sitäpaitsi herkullisesti syödä myös piirakkana!
Tässä eräs omenapiirasohje:
Taikina:
1 dl sokeria
100 g pehmeää voita
3 dl vehnäjauhoja
(tai 2,5 dl gluteenittomia jauhoja)
2 kpl kananmunia
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
1,5 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa tai kermaa
Pinnalle:
3 isoa omenaa viipaleina
3 rkl ruokosokeria
kanelia maun mukaanSekoita sokeri ja huoneenlämpöinen voi.
-Voi saa mielellään olla vaikka suolaista voita.
Sekoita voimakkaasti vatkaten mukaan kananmunat yksitellen.
Lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet sekä maito tai kerma.
Sekoita taikina tasaiseksi.
Levitä taikina voilla voideltuun piirakkavuokaan (halkaisija noin 27 cm).
Asettele päälle omenaviipaleet ja sokeria sekä kanelia.
Paista 200 asteessa uunin alatasolla 25–35 minuuttia.
