Koivun hiirenkorvien taika

Se on nyt. 

Koivuissa on kasvupaikasta riippuen 

jo erikokoisia korvia, täällä eteläisessä Suomessa.

Tällaisia hiirenkorvia oli Pukkilassa 25.4.

Tämän saman pikkukosken maisemissa 

olemme olleet jo viime syksynä, 

sekä talvella. 

Joka vuodenaikana maisema on hieman 

erilainen. Keväällä se on tällainen. 

Tulemme taas kesällä uudelleen. 

Vanha tuomikin on jo nupuilla... 

Pienet pelto-orvokitkin ovat jo heränneet... 

Orvokki-sanan toi suomen kieleen Elias Lönnrot kasviossaan Flora fennica vuonna 1860. Aivan kokonaan hän ei silti sanaa keksinyt, sillä kansa puhui jo ennestään ”orvon kukasta”.  /Suomen luonto

 

Pikkukäenrieskakin jo kukkii. 

Ne ovat kuin minipäivänliljoja 

tai minimininarsisseja... 

Kallion päällä kukki komeaksi kasvanut 

posliinihyasintti. 

Kevättaskuruohon kukkia on 

tänä keväänä yllättävän paljon! 

Se on tosin niin pieni kukka, 

muistuttaa kauempaa valkoapilan 

kukkaa, että saattaa jäädä 

huomaamatta monilta. 

Kevättunnelmia... 

Metsäkurjenpolvetkin aloittelevat 

jo kasvuaan. 

Samoin poimulehdetkin heräilevät...

...ja valkovuokot... 

Pajut kukkivat hurjasti. 

Kunnon sade puhdistaisi 

maailmaa ja tekisi hyvää 

rutikuivalle luonnolle 

muutenkin... 

...ja perhoset...  

Niin yö- kuin päiväsemmoiset. 

Erityisen paljon näkyy sitruunaperhosia. 

Tämän erikoisen kiitäjän/yökkösen

kuvasi Hani miun kamerallani.  

Sen selässä on sydän. <3 

Harmaiden lehtien seasta nostaa päänsä 

myös lupiini. Toisten iloksi ja toisten riesaksi. 

Sanotaan että se ei ole Suomen luonnon kasvi... 

On se täällä niin kauan kasvanut että annetaan sen 

jo olla. Niin moni muukin meillä kasvava on 

alkujaan kulkeutunut tänne omia reittejään... 

Antaa kaikkien kukkien kukkia. 

PS: lupiini on helppo pitää kurissa 

pihapiirissä. KUN se on kukkinut, 

leikkaa sen kukkaset pois. 

 Näin se ei leviä muualle vaan 

kasvaa vain sillä omalla kasvupaikallaan.