Langinkoski

Kävimme toissa viikolla retkellä 

tällaisessa miljöössä, jossa aika on

 pysähtynyt ja voit aistia menneiden 

aikojen tuoksuja ja tunnelmaa.

Langinkosken keisarillinen kalastusmaja 

on onneksi olemassa yhä, nyt museona. 

Joskus siellä on asusteltu, saunottu, 

kalasteltu ja vietetty aikaa kauniin 

luonnon keskellä, Langinkosken 
äärellä. 

Saunamökki?

Hani meni lähempää kuvaamaan 
Langinkosken kohinaa... 

Tsasouna joka on suomennettu 

kappeliksi, on pihapiirin vanhimpia 

rakennuksia. Onneksi sitä on huollettu 

vuosien varrella... 

Ilman työtä se ei olisi enää tässä. 

Kalastusmajan lähellä on 1800-luvun alussa rakennettu pieni ortodoksinen kappeli. Kappelin rakensivat Valamon luostarin munkit, jotka olivat vuonna 1797 saaneet koskeen kalastusoikeuden. Kotkan ortodoksinen seurakunta on pitänyt siellä kesäjumalanpalveluksia 1970-luvulta alkaen. 

-WP- 

Tsasounalta johtaa silta joen rannalle 

ja metsään...

Metsät olivat vielä vihreitä ja 

vehmaita Kotkassa. Meillä 

sisämaassa on jo maailma syksyisempi. 

Kalastusmajan 28 hehtaarin tontti julistettiin puistometsäksi vuonna 1938 ja suojeltiin asetuksella vuonna 1960. Luonnonsuojelualueen eteläosassa sijaitsee 1,6 hehtaarin kokoinen puulajipuisto, joka perustettiin vuonna 1959. Alueen kallioperä on tummaa viborgiittia, joka on rapakivigraniitin muunnos. Varsinainen luonnonsuojelualue on metsäkuvioiltaan vaihteleva, sisältäen paljon iäkästä puustoa. Luhtaisia ja lehtomaisia rantojaan lukuun ottamatta alue on melko karu ja kivinen. Luonnonhoitometsä on alueen rehevin osa. -WP-

Palasimme samaa siltaa takaisin 

tsasounalle jonne joku oli tuonut kukkia. 

Tämänhetkinen fb-kuvani on tuon saman 

tsasounan rappusilla joskus kuvattu. Olin 

äiti-mamani kanssa reissussa ja käytiin katsomassa 

tätä paikkaa. Aprikoin Hanille ääneen tässä taannoin, 

olisikohan tsasouna vielä paikoillaan ja siksi Hani 

sanoi toissa sunnuntaina että laitas kuumaa vettä termariin 

ja lähdetään katsomaan onko se siellä. 

Ihana, spontaani ja rakas tuo mies. 

Ja mehän lähdettiin. 

Koski on yhä kalaisa, 

niin kuin se on ollut muinoinkin. 

Voit nähdä alueella sotamuistoja,

 juoksuhautoja ja korsun. 

Alueella on myös juoksuhautoja kahden sodan ajoilta, 

vuonna 1918 venäläisten kaivamia ja toisen maailmansodan aikana 

suomalaisten kaivamia. 

-WP- 

Keisari Aleksanteri III:n muistolaatta. 

Langinkosken puistoalueella sijaitsee marraskuussa 1896 paljastettu Aleksanteri III:n muistokivi. Suomen sisällissodan aikana muistokiveen ammuttiin ja laatta yritettiin irrottaa. Muistolaatassa olevat vauriot on säilytetty osana Suomen historian tätä vaihetta. Muistolaatassa on seuraava teksti:

»Rauhanrakentaja Aleksanteri III nautti täällä lepoa, wiihdytystä turvissa uskollisen kansan 1888–1894. Kymiläiset, kotkalaiset pystyttivät muistotaulun»

-WP-  

Aleksanteri III vieraili Langinkoskella ensimmäisen kerran vuonna 1880 ollessaan kruununprinssinä. Vieraillessaan toisen kerran Langinkoskella hän ilmoitti haluavansa pienen kalamajan kosken rannalle. Majan rakentaminen aloitettiin kesällä 1888, ja se vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Rakennuksen suunnitteli Magnus Schjerfbeck ja sisustuksen Johan Jacob Ahrenberg. Aleksanteri III vietti kalastusmajalla aikaa useana kesänä. Vuonna 1894 valtaan astunut keisari Nikolai II vieraili Langinkoskella vain kerran, syksyllä 1906, ja viipyi paikalla vain pari tuntia.

-WP- 

Lopuksi piipahdimme Keisarin laiturille jossa 

joimme eväskahvit. 

Nykyaika on tullut vilkasliikenteisen 

sillan myötä ihan liian lähelle, mutta 

niinpä se nykyaika kaikkialla tekee. 

Langinkosken alemman osan ylitse kulkee nykyisen Langinkoskentien silta, jonka rakentaminen oli kiistelty. Kymenlaakson luonnonystävät, Kymenlaakson maakuntaliitto ja Kymenlaakson matkailijayhdistys perustivat Langinkoski-toimikunnan, joka vetosi huhtikuussa 1960 Kotkan kaupunginvaltuustolle silta- ja tiehankkeesta luopumiseksi. Sillan ja sen tuoman liikenteen ei katsottu sopivan Langinkoskelle. Langinkosken ollessa ainoa mereen vapaana laskeva koski Suomessa, silta rikkoisi myös näkymän kalastusmajalta merelle. Vastustuksesta huolimatta silta kuitenkin rakennettiin. Siltaa alettiin rakentaa syksyllä 1962 ja se vihittiin käyttöön 30. syyskuuta 1963. 

 -WP- 

 

Sillan yli ajellessa voi tähän rantaan 

ja sen rakennuksiin luoda vielä 

viimeisen silmäyksen. 

Ja hei, oli siellä muitakin, 
mutta minulla on tapana odotella niin 
kauan kameran kanssa, että saan kuvan 
jossa ei ole muita ihmisiä, koska se on 
mielestäni kohteliasta, enhän voi mennä 
kaikilta pyytään kuvauslupaakaan... 

Kiitos Hanille reissusta! 

Suomen itsenäistymisen jälkeen Langinkosken alue siirtyi rakennuksineen valtiolle ja kalastusmajaa käytettiin senaattorien ja ministerien kesäasuntona. Kymenlaakson museoseura tarttui rappeutuvan majan entisöintiin 1933, ja silloin perustettiin museo. Nykyään rakennuksia hallinnoi Museovirasto. 

-WP-

Sinäkin ehdit vielä käydä katsomassa
Langinkoskenparrasta syyskuun ajan.

1.9. alkaen olemme avoinna tiistaista sunnuntaihin 11-16. 

Maanantaisin suljettu 3.9. alkaen. Tervetuloa! 

”Tulen varmasti takaisin!” ‒ näin totesi Venäjän tuleva keisari Aleksanteri III kesällä 1880 vieraillessaan luonnonkauniilla Langinkoskella ja sen ympäristössä. Keisariperheelle rakennettiinkin kalastusmaja, missä heillä oli mahdollisuus olla vapaina Pietarin ankarasta hovielämästä ja nauttia kalastuksesta, puunhakkuusta, ruuanlaitosta ja toistensa seurasta. Kalastusmaja on avoinna yleisölle 1.6.‒30.9.2018, toukokuussa ryhmille tilauksesta. 

/Kansallismuseo 


**************************

Sitten ihan muuta asiaa:

Koko syyskuu on maailmanlaajuinen Kipukuukausi. 
Haastamme kaikki mukaan kiputalkoisiin: pue jonain syyskuun päivänä jokin vaatekappale päällesi nurinperin. Lähetä Suomen Kipu rylle kuvasi, tai julkaise se muualla somessa, haasta ystäväsikin mukaan ja kerro kysyjille asian tärkeydestä. Lisää allaolevia hastageja kuvaasi:

#suomenkipury 
#nakymatonkipu  
#kipukuukausi  
#nuttunurin 
/Suomen Kipu ry