Talvenhyvästelyjuhla eli laskiainen

 

 

 

 

 

Suomessa sanaa laskiainen 

on käytetty juurikin 

 laskiais­tiistaista, 
eli nyt on oikea päivä

varsinaisesti 
viettää laskiaista!  

 

(Tänä vuonna laskiainen on aika myöhään...)  

 

Katolisissa maissa on keskiajalta asti vietetty 

tähän aikaan vuodesta kaikenlaisia karnevaaleja.
("carne vale" = jäähyväiset lihalle) 

 Pohjois-Euroopan laskiaista vietetään samaan aikaan kuin 
Etelä-Euroopan paastoa edeltäviä karnevaaleja. Monet laskiais- 
ja karnevaaliperinteistä ovat peräisin pakanallisista juhlista, 
kuten roomalaisten pidoista Bacchuksen kunniaksi sekä 
lähestyvän kevään, hedelmällisyyden 
ja uuden elämän juhlinnasta. 

 

 

Tässä esimerkkiä muutaman vuoden 
takaiselta Madeiran reissulta, jonka
 karnevaalikulkue on kuvattu 2.3.2014 
Porto Santon saarella. 

 Laskiaisperinteissä elävät mäenlaskun 

ja jääkelkkojen tapaiset huvit

Monet meidän laskiaismenoistamme ovat peräisin vanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi.

Enää laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaan siinä hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä. Laskiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeiton lisäksi laskiaispullat, jotka alkoivat yleistyä 1800-luvulla.

Reformaation myötä paaston noudattaminen jäi suomalaisilta pois, mutta monet uskomukset ja kiellot pysyivät kansan mielissä. Laskiainen säilyi talonpoikaisena työnjuhlana ja ennen kaikkea naisten työ- ja toimialaan kuuluvana päivänä.  

Laskiaisen tienoille sijoittuu muinaiseurooppalainen vuodenvaihde, minkä vuoksi siihen on Suomessa liittynyt aikaisemmin runsaasti kansanuskomuksia ja taikoja. Työt piti lopettaa hyvissä ajoin iltapäivällä, jotta työt olisivat joutuneet hyvin koko vuoden. Saunaan täytyi mennä päivänvalolla ja siellä oli oltava ääneti. 

Laskiaisena syötiin aiemmin tukevasti liharuokaa, koska seuraavan kerran sai syödä lihaa vasta paaston jälkeen pääsiäisenä

 

Perinteisiä laskiaisruokia olivat rasvarieska ja liha- eli sorkkarokka. 

Rasvarieska oli ohrajauhoista tehtyä leipää, jota oli höystetty sianihralla. Liharokka oli keitetty herneistä ja rukiinjyvistä ja höystetty siansorkilla tai sian päällä. 

Ruokaan liittyi myös uskomuksia. Sen piti olla ennen kaikkea rasvaista. Mitä enemmän rasva kiilteli sormissa ja suupielissä, sitä paremmin lypsivät lehmät ja siat lihoivat. Eikä rasvaa saanut pyyhkiä sormista pois, vaan sen piti antaa kulua itsekseen pois. (hah!) Tämä takasi hyvän viikatteen käsittelykyvyn. Sormennuolija sen sijaan sai sirpeistä haavoja. Kun ruokien annettiin olla pöydässä koko päivän, se takasi runsauden koko vuodeksi.

Suomessa, jossa laskiaisen aikaan on talvikeli, liittyy laskiaiseen myös mäen laskeminen esim pulkalla. Perinteisesti pulkkamäessä huudettiin ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä  kun nurkanpäitä ja nauriita kuin lautasia”. Naapurin pellolle saatettiin toivoa tippuroita ja tappuroita. Mitä kauemmas kelkka luisti, sitä pidempiä pellavia saatiin. Muiden uskomusten mukaan naisten tuli pitää hiuksiaan auki ja harjata niitä usein. Näin taattiin pellavista puhtaita, kuituisia, vaaleita ja kiiltäviä. 
 

 -Wikipedia-

Tänään on myös  Kalevalan päivä 
ja virallinen liputuspäivä. 

 Kalevalan päivää on juhlittu 1860-luvulta lähtien  
Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kunniaksi. 
Kalevalan päivä on samalla suomalaisen kulttuurin päivä. 

Juuri 28.2.1835 Elias Lönnroth allekirjoitti 

 ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, 

 ns. Vanhan Kalevalan esipuheen. 

Tänään on myös 
Harvinaisten sairauksien päivä  

Tavoitteena on saada 
harvinaisten asioille laajaa 
ja valtakunnallista näkyvyyttä.

Vuonna 2017 harvinaisten sairauksien päivää 
vietetään peräti viikon ajan. 

Harvinaiset-verkosto kiertää kaikissa 
yliopistosairaaloissa joissa
järjestetään yhteisiä tapahtumia 
harvinaisyksiköiden kanssa.
Tervetuloa tutustumaan harvinaisyksiköiden 
ja Harvinaiset-verkoston toimintaan! 

 Harvinaisten sairauksien päivän tapahtumia 

Vuonna 2017 Harvinaisten sairauksien päivän 
teemana on tutkimus. 

Kampanja muistuttaa harvinaissairauksien tutkimuksen 

tärkeydestä ja merkityksestä ihmisten elämään, 

hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

Tutkimus auttaa tunnistamaan aiemmin tuntemattomia 

sairauksia ja lisää ymmärrystä harvinaissairauksista. 

Se tukee lääkäreitä oikean diagnoosin määrittelyssä 

ja antaa harvinaissairaalle tietoa sairaudestaan.

Se voi myös johtaa uusien innovatiivisten hoitojen 

kehittämiseen ja joissakin tapauksissa jopa 

parannuskeinon löytämiseen. 

Viite: Harvinaiset-verkosto  





***************************************



Loppukevennys: 
tänään on myös 
Hammaskeijujen päivä.