Suru voi saada aikaan
särkyneen sydämen oireyhtymän.
Minun sydämessäni tuntuukin
särkyneeltä...
Teemapäivästä tulee mieleen
myös vähemmän alakuloiset,
kauniit lemmikin kukat.
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
8 kommenttia:
Oi... Vasta nyt kurkin <3 <3
SS
Oikeesti ihan sua aatteli kun kuvan tänne
laitoin jo eilen, että toivottavasti näät sen. 💙
Sinä ihana; minun enkeli <3
SS
💙 SS 💙
Ja sinä niiiiiiiin monet vuodet
olet ollut minun enkelini! =D 💙
... ps vaihdoin kuvankin... =D
Unanen; sinä oot mun enkeli... kiitos!������
Mitä! Onko sinulla sydänsuruja? Mitä on tapahtunut? t Sini
Hei Sini
Yksi suuri suru on...
Lähetä kommentti