Crohnintautini ei pidä jouluruuista. Mieskään ei pidä niistä, paitsi erittäin hyvin paistetusta joulukinkusta.
Poikkeuksena Mamani tekemät Selma-mummon reseptillä leivotut wanhan ajan joulutortut, ne tuovat lapsuuden mieleen. Tai siis nehän kyllä ovat jouluherkkuja, eikä varsinaisesti jouluruokaa. Mutta ne tulevat joulusta minulle aina mieleen.
Mepä päästiin kokonaan karkuun jouluruokien teolta eikä meillä todellakaan ollut mitään jouluruokaa omassa pöydässämme. Riisipuuroa en laske jouluruuaksi ja siitä miun masuni tykkää vaikka joka päivä.Reissulla eräässä tapaspaikassa maistoin espanjalaisten ylpeyden aihetta, iberiankinkkua... ja syljin sen samantien pois! Kauheaa! Se maistuu juuri sille, mitä se onkin: muumioitununeelle raa'alle sianlihalle! Se on maku, johon pitää tottua ihan lapsesta saakka. Sitä ei takuulla opi noin vaan myöhemmin syömään. Minä ainakin rupean heti täyskasvissyöjäksi jos tuota pitäisi jossain ikinä syödä. =DTavarataloissa ja kaupoissa oli järjettömän paljon näitä kuivia muumiokoipia, joita aloimme nimittää Ötzin jaloiksi. Jotkut paikalliset kahmivat niitä jopa kolmekin kappaletta ostoskärryihinsä. Kaikilla miltein, oli ainakin yksi Ötzin jalka kärryissään...Tuolleen ne jotkut jalat ovat jopa paketoitu punaiseen, vihreään yms kreppipaperisukkaan...
Suomalaisesta joulukinkustahan tämä poikkeaa muutenkin täysin
mutta lisättäköön, että näissä on vielä jopa
sorkka kynsineen tallella... Ugh.
Toinen kauhea makuelämys olivat Dusseldorfin kentällä kamalat kalpeat makkarat, ihan raa'an tuntuiset, liikayrttisen makuiset, jotka haisivat ihan possulle, lisukkeenaan makeaa vetistä sinappia ja jotain makeaa hilloa, sekä tuo kivikova mauton känttyrinkeli... Nuo ovat varmaan saksalaisten ylpeyksiä mutta eivät taivu kyllä suomalaiseen makuun. Puraisin noita vain kerran...Piti vaihtaa kentällä toiseen kuppilaan
jossa saatiin vahvaa kahvia huuhtomaan nuo maut pois suusta. =D
Makuasioista ei voi kiistellä,
mutta joitakin makuja voi väistellä
jos niistä ei pidä. =)
Pitää tässä vielä mainita, että noin yleisesti kaikki muu mitä
reissulla maisteltiin, oli hyvää. =)
2 kommenttia:
Simpukoita pitää aina kerätä -minä kerään kiviäkin ja munkin mies sanoo, että jos itse kannat niin siitä vaan keräilet. Oikein ihanaa ensi vuotta sinulle!
Ohos, olin tähän kyllä vastannut mutta vastaus ei ollut varmaan koskaan lähetetty? Siis kiviähän mie aina yleensä kerään muistoksi, mutta nyt oli simpukankuoriakin... =)
Kiitos, samoin siulle hyvää alkanutta vuotta 2016.
Lähetä kommentti