14.9.2015
Runoilijan narsisseja
Labels:
Ensi kesä jo mielessä,
ensi kevät mielessä,
kevään odotusta,
kukkasipuleita,
Kukkien kasvatusta,
narsisseja,
tulevaisuudensuunnitelmia
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

2 kommenttia:
Luin nyt vasta uusista suunnitelmistanne. Mitähän kivaa olette suunnitellut..:)
Etkö yhtään tunne haikeutta, kun kukkia toiselle istutat? Vaikka enhän minäkään murehdi mitä entiseen pihaan jätin. Tai myönnettäköön, että kun vanhoja kuvia ed. pihasta katselen vähän haikealta tuntuu, mutta aikansa kutakin. Nyt asutaan tässä ja tämä on hyvä koti♥
Meidän suunnitelmamme ovat vielä auki, eli kaikki on mahdollista. =)
Korjataan vielä ensin kotia ja jätetään se sellaiseen kuntoon, kuin olisimme itsekin sen halunneet olevan...
Pihassakaan ei ollut yhtään mitään paria syreeniä lukuunottamatta, joten on ihanaa, kun seuraava asukas saa sentäs jotakin silmäniloa pihaan.
Joka paikassa jossa olen asunut, jossa oli mahdollisuus istuttaa jotain kasvamaan, minä istutin jotain. =)
Lähetä kommentti