The Tuparit lähestyvät!

.•♥•.¸¸. ✿¸¸.•♥•. 

Mietin tarjottavia,
mietin piteneviä ostoslistoja,
ei mitään huippua ja kallista,
mutta kenenkään masu ei saa jäädä kurnimaan. 

Mietin mistä ihmeestä saadaan istumapaikkoja tarpeeksi, 

mietin säätä ja sen vaikutuksia, 

mietin mahdollisille lapsivieraille pelejä, 

mietin tiettyjen astioiden
ja ruokailuvälineiden riittävyyttä 

jne 

jne 

   jne...

Tyttäreni Nunnukan kanssa meillä on
ollut kaikenlaisia kivoja ideoita näihin
tupareihin...! 

Toivottavasti sää on sellainen 

että vierailijat tarkenevat terazzallakin istuskella
koska Pikkutalomme on niin pieni,
tuvaksi ja mökiksikin haukuttu... =) 

Ollapa terassilämmitin... 

Huopia on kyllä varattu ja lisääkin niitä lainaksi pyydetty.

Ihana äitini antoi lainaksi ison pöydän terassillemme.
Kiitos hänelle siitä. <3

Mutta mistä niitä istuimia? 
Pitääkö tehdä puhelinkierros ja pyytää jokaista
perhettä tuomaan mukanaan ainakin yksi kokoontaittuva istuin tms,
jonka vievät sitten mennessään pois? 

Mietin saanko kaiken suunnittelemani syksyisen kierrätykseen 

ja elonkorjuujuhlateemaan sopivan somistuksen aikaan...

Parkkipaikkaongelmakin on vielä
olemassa, koska se iso piha, jonka omistajalta
saimme luvan yhden illan parkkipaikaksi,
vaihtoikin äskettäin omistajaa
ja se uusi omistaja on aina silloin poissa
kun Hani olisi kotona...

Kaikkia lankoja

ei pysty pitämään käsissään.  

Ei voi mitään. 

Jos jotkut langat luisuvat 

kadoksiin sormien lomasta, 

otan esiin uuden lankakerän. 

Mutta introvertti ja juhlat...
Vatsassa on jo nyt sellainen tiiliskivifiilis...


Minulla pitäisi olla 
näkymättömyysviitta,
johon voisin hetkittäin itse kietoutua
ja vain syrjästä
katsella muiden eloa. 
Näkymättömänä saisin täyttää heidän lautasiaan
ja lasejaan ja toivoa kuulevani 
naurunhelinää.

Mutta... Kyllä tämä tästä...


PS:
Keskimmäinen lapsi ja avokkinsa
lupasivat meille
10 jakkaraa lahjaksi.
♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥