Mieltä ilahduttaa kerätä kesällä keittiön pöydälle
maljakkoon sitä, mitä pihalta sattuu kulloinkin löytämään.
Tämän näköinen kimppu siinä oli eilen,
toissapäivänä ja vielä tänään.
toissapäivänä ja vielä tänään.
6.7.2014
Kimppu pihakukista
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kaunis. Minä kerään joskus pihakukista kimpun ulkorappusille niin kimalaisetkin saavat nauttia niistä.
Ihan totta? =) Kurkistapa tuohon alempaan postaukseeni... =) On niitä kukkakimppuja meilläkin siellä sun täällä. =)
Lähetä kommentti