Talvi pakkasineen sitten kuitenkin tuhosi
sen ihanan tiilipolun,
josta olin kovin ylpeä,
ja jota monin rakkain käsiparein
viime kesänä pihaan rakennettiin,
entisen pihasaunan savuhormin tiilistä.
Päätin tällä kertaa laajentaa
kaksi hassunmuotoista vierekkäistä
kukkapenkkiä yhdeksi ympyränmuotoiseksi...
Siihen puuhaan tarvittiin iso pinkka sanomalehtiä alimmaiseksi tässä
savimaassa, sen päälle kunnollista multaa säkkikaupalla.
Koska on jo niin lämmintä, uskaltauduin laittamaan jo yksivuotisten kukkien siemeniä
suoraan multaan uudistettuun kukkapenkkiin.
Se tiilipolkukin piti kaivaa pois,
pala palalta,
valitettavasti
ja roudata matkoihinsa.
Jätin tiilimurskaa alimmaiseksi jonkin verran ja sen päälle
lapoin soraa, jota oli iso kasa tilattuna pihaan muihinkin
tarkoituksiin.
Pihakaverini. <3
Hän tulee katselemaan aina mitä mie puuhailen...
Hän lentää lähipikkumetsiköstä paikalle jo silloin,
kun kuulee, että avaamme ja suljemme ulko-ovemme.
Lopulta kukkapenkki on laajennettu,
kukkien siemenet kylvetty, ja
kaiken päällä on muutaman päivän ajan harsokangas suojaamassa
uutukaista kukkispenkkiä kaikelta mahdolliselta.
Kuten mullassa kylpeviltä rastailta! =)
Nyt mää toivoisin sadetta.
Jos vaikka yöllä sataisi
ja päivällä paistaisi...
6 kommenttia:
Nyt kai onkin sadetta luvassa. Kurjaa, miten upealle polullesi kävi, mutta ei se aina mene niinkuin meinataan. Onnea kylvöksille!
Harmillista tuon tiilipolun osalta. toivon onnea uudelle kukkapenkille. Kannattaa varmuudeksi kastella jos se sade ei tulekaan.
Voi mää olen jo monena iltana kastellut kaikkia rutikuivia kasveja. Kiitos toivotuksista. =)
Tiilet olivat totaalisesti tulleet teknisen käyttöikänsä päähän.... =)
Njääh, oikeastaan se oli arvattavaa koska niissä oli vain muutama sellainen tummanpunainen poltettu tiili. Lama-aikaan nääs oli laitettu pystyyn pihasauna. Se kesti hormina tuiskut ja pakkaset ja talvet, mutta ei maata vasten.
Olen juu kastellut tuon uuden penkinkin moneen kertaan. On niin jo rutikuivaa maasto. Hassu kevät...
Voi,voi kaunista tiilipolkua :-(
Niin... Kiitos myötätunnosta! =)
Mutta nyt se on sorainen polku. Sekin on ok. Piha tosiaan on savea, joka keväisin ja syksyisin ja sadekaudella on kauhia liukasta jalan alla. Monesti ollaan meinattu kaatua tai kaaduttukin, mennessämme tuonne kasvihuoneelle tai pihan perälle lehtitunkiolle jne, koska maa lipeää alta. Nyt tuolla polulla pysyy pystyssä. Savimaa on vähän hankalaa...
Lähetä kommentti