Talvi pakkasineen sitten kuitenkin tuhosi
sen ihanan tiilipolun,
josta olin kovin ylpeä,
ja jota monin rakkain käsiparein
viime kesänä pihaan rakennettiin,
entisen pihasaunan savuhormin tiilistä.
Päätin tällä kertaa laajentaa
kaksi hassunmuotoista vierekkäistä
kukkapenkkiä yhdeksi ympyränmuotoiseksi...
Siihen puuhaan tarvittiin iso pinkka sanomalehtiä alimmaiseksi tässä
savimaassa, sen päälle kunnollista multaa säkkikaupalla.
Koska on jo niin lämmintä, uskaltauduin laittamaan jo yksivuotisten kukkien siemeniä
suoraan multaan uudistettuun kukkapenkkiin.
Se tiilipolkukin piti kaivaa pois,
pala palalta,
valitettavasti
ja roudata matkoihinsa.
Jätin tiilimurskaa alimmaiseksi jonkin verran ja sen päälle
lapoin soraa, jota oli iso kasa tilattuna pihaan muihinkin
tarkoituksiin.
Pihakaverini. <3
Hän tulee katselemaan aina mitä mie puuhailen...
Hän lentää lähipikkumetsiköstä paikalle jo silloin,
kun kuulee, että avaamme ja suljemme ulko-ovemme.
Lopulta kukkapenkki on laajennettu,
kukkien siemenet kylvetty, ja
kaiken päällä on muutaman päivän ajan harsokangas suojaamassa
uutukaista kukkispenkkiä kaikelta mahdolliselta.
Kuten mullassa kylpeviltä rastailta! =)
Nyt mää toivoisin sadetta.
Jos vaikka yöllä sataisi
ja päivällä paistaisi...
