Ruosteen ruokaa

Mulla on sua niin ikävä
kiertää sururinki sydäntä
Välillä rinki pienenee
rutistaa ja vääntää
Se pistää kärjillään
rautalangan väkäsillä
Ruostuakseen
etsii kyyneliä
Niillä ruokin sitä
surun mustaa rautalankaa 

-Una Reinman-