Tälläiset koripunotut ohjaskelkat on kuulemma keksitty v 1850
nopeana keinona päästä alas Funchaliin korkealta Monten kylästä.
Päivä oli aika viileä ja pakosti mietin,
miten näillä turisteilla oli varmasti kylmä...
Näin sitä mennään!
Itse tyydyimme vain ihailemaan muiden kelkkailua.
Ihme että ohjaajilla pysyy menossa päässä tuo olkihattunsa...
Ihme että ohjaajilla pysyy menossa päässä tuo olkihattunsa...
Kelkat odottelevat ohjaajiensa kera uusia asiakkaita.
Jopa tien asfalttipintakin on kulunut siitä kohdin
josta kelkat sujahtavat alas.
Tauollaan ohjaajat mm pelaavat korttia.
Ehdin kävellä himpun verran liian etäälle
joten en saanut enää pelikortteja kuvaan mukaan... =)
Kelkkavarikko...
Kelkat tuodaan alhaalta Funchalista avolavakuormureilla takaisin ylös.
Ohjaajat näkyivät saapuneen bussilla takaisin.
Olisikin hiukan rankkaa työntää kelkka ylös
melkein 35 asteen kulmassa nousevaa tietä...
Hänkin seurasi kelkkoja ja ihmisiä.
Saattoi hän seurata hiiriäkin...
6 kommenttia:
Olipa kiinnostava juttu.
Aikamoista kyytiä!
Joku vuosi takaperin laskettelimme mieheni kanssa alas juurikin noillla samoilla vaunuilla.
Kiva reportaasi. Aikaan entiseen tuota korikelkkaa ihan oikeasti tarvittiin. Minäkin mieluummin tyydyn katselemaan :) Bussilla on mukava reissata Funchalin rinteillä, kyllin jännittävää. Madeiralle aina mieli palaa.
Kiitos Anna. ♥
Hih, uskon että hurjaa on. =)
Meidänkin tosiaan alunperin piti mennä mutta meidän reissubudjetti ei sitten sallinutkaan sitä. Eikä vointi...
Meille riitti tätä saarta tämä yksi kerta. =)))) Ensi kerralla mennään jonnekin ihan muualle... =))))
Lähetä kommentti