23.1.2014
Pakkasessa on ripaus taikaa
Labels:
Arkea,
Ihan pihalla,
Pakkanen,
Pikkutalossa,
Slowlife,
Talvi,
Tammikuu,
Unan runokortti
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

5 kommenttia:
Punainen mökki on ihanin.:) Ovatko palmikkoraitavillasukat itse neulotut?
Ks. uutta sivuani
Se on muutaman päivän vanha.
http://annaamnell.weebly.com/
Ihan itsehän ne. Pahus kun en kuvannut niitä lahjoiksi neulomiani toooosi pitkiä. =)
Ja kävin, kiitos kauniissa uudessa blogissasi mutta en löytänyt mitään kohtaa johon olisin jättänyt puumerkin vierailustani...
Haa alat tottua talveen;)
En totu... MIe vaan tykkään luonnosta. Yleensä enempi siitäkin kesällä. =) Mutta aurinkoisena päivänä ja paksusti pukeutuneena talvinenkin maailma saattaa olla kaunis. Joskus pakkasessakin voi nähdä keijupölyä... =)
Lähetä kommentti