Tämä hento, vienosti tuoksuva yksilö
ilmestyi meidän pihaamme näköjään
viime kesänä tänne siirretyn päivänliljan,
(joka ei kukkinut vielä tänä kesänä) juurakon kylkiäisenä.
Olen tämän kukan oppinut tuntemaan mm nimellä ylioppilasneilikka.
Se on myös rohtosuopayrtti, suopayrtti, saippuakukka,
tai jopa ylioppilasruusu..? =)Viralliselta nimeltään hän on Saponaria officinalis.
Noukin herkän kukan maljakkoon ja itse juurakon koetan erotellairti päivänliljan juurakosta ja istutan
perinnemaalaispihakukkaneilikan jonnekin muualle,
(kuin kukkapenkkiin)missä se saa ihan rauhassa valloittaa maailmaa,
sillä semmoisia taipumuksia sillä on...
PS2:
Ei kestä maljakossa leikkokukkana...
Ei kestä maljakossa leikkokukkana...
8 kommenttia:
Selasin kotikodon vaiheita. Ihailen saavutuksianne. Nyt se on ihan teidän näköisenne. Iloitsen siitä, että voimanne ja sisunne riittivät.
Hei ja kiitos kovasti myötätunnostasi ja sanoistasi MM =)
Ehdit sitten juuri ja juuri selata taloblogia, sillä suljin sen lopullisesti ihan minuutti sitten. Jääköön omaksi remonttipäiväkirjaksemme. Vielä täällä on jotain keskeneräistä mutta ei tuule, eikä vedä mistään nurkasta, lattiat alakerrassa ovat ok kunnossa, henkeeni ei enää käy jokin täällä oleskellessani, astmalääkitys tosin nyt sitten jäi osaksi arkeani...
Voimien oli pakko riittää. Alkuperäiskunnossa talo olisi viivyttelemällä ollut ihan mennyttä. Ja se sisu... se välillä jopa kuohahti, mutta ei siitä sen enempiä. =)
Kreivin aikaan kurkistit tosiaan sitä blogia. =)
Tuntuu hyvältä, että ehdin ajoissa :) Seurasinhan talon vaiheita jo ihan alusta asti - myös niitä vaikeita asioita...
Aivan. <3 Olet kulkenut rinnalla tavalla tai toisella jo monia vuosia. <3
I have heard of soapwort, but not seen one... Thank you!!
This is it. =)
Thank You Dear Judy. ♥
This is great!
=)
Lähetä kommentti