Sofia Tanninen lähetti miulle haasteen aiheesta: Jos minä saisin valita.
Mietin, mitä tekisin jos saisin valita, jos minulla siis olisi valtaa...
-ja tällainen siitä listasta sitten tuli:
Jos minä saisin valita,
ihmiset asuisivat leveämmin,
niin että eri sukupolvia eläisi
sulassa sovussa samassa talossa.
Isovanhempien tarinat ja viisaudet
siirtyisivät sukupolvelta toiselle
ja tarinat jäisivät elämään,
suvun sanalliseen kronikkaan.
Jos minä saisin valita,
kaikilla olisi jokaisena
elämänsä päivänä
ainakin yksi asia
joka saisi heidät hymyilemään.
Mieluummin tietenkin ihan nauramaan
sydämensä kyllyydestä,
ilman, että joku käskee heidän
olla hiljaa...
Jos minä saisin valita,
jokaiselle olisi olemassa
ainakin yksi rakas ystävä, jolle voisi kertoa huoletta,
ilman arvostelun kohteeksi joutumista
omat ilonsa, ne intoa tirskuvat
sekä surunsa, ne sydäntä pakahduttavat
eikä maailmassa
olisi enää niin paljon sydänkipuja.
Jos minä saisin vielä yhden asian valita
niin toivoisin, ettei koulujen jumppatunneilla
verenmaku suussa aina kilpailtaisi joka asiassa
siitä kuka on ensimmäisenä maalissa,
vaan iloittaisiin siitä, että kaikki sen maalin joskus
tavoittavat, ja jokaiselle maalin ylittäneelle
olisi olemassa monet kädet, aplodeja taputtavat.
Ettei jo silloin joku ikuisiksi ajoiksi
jäisi aina viimeiseksi,
vaan saisi samanlaiset eväät elämään
kuin se ensimmäisenä maalilinjan ylittänyt...
Ottakaa Jos minä saisin valita-haaste mukaanne ja huikatkaa kommenttilaatikossa,
kuka tahtoo lisää kertoa, mitä kukin, jos voisi, haluaisi maailmaan valita...
11 kommenttia:
Upeasti sanottu, toivottavasti toiveesi toteutuu!
Ah...
Jos minä saisin valita,
niin toivoisin kaikille
henkisen selkärangan, rangan, jota olisi helppo suoristaa tietäen että saa olla ihminen, saa olla persoona ja saa olla itse.
Ja että jokainen ymmärtäisi, ettei taakkaa tarvitse yksin kantaa, sillä varmasti siitä
on jokaisella osansa, pois ne voisi jättää.
Ja toivoisin, että jokaisella olisi sydämestä virtaava kauneudentaju tälle maailmalle ja että he 'ruman' torjumiseksi taistelisivat, ei vallan, ei kunnian eikä tavaran.
Hyvin tärkeitä asioita valitsit, Una.
Minua koskeetti erikoisesti ;
ettei joku kehoita olemaan hiljaa...
ja koulumaailamn jumppatunnit...
Olin taas muistoissani jumppatunnilla se kömpelöin, ja se joka harvoin valittiin niitten voittavien porukkaan. Vaikka aikkaa on yli viisikymmentä vuotta, mutta se tunne! ei vanhene!
Kiitos Kiki =)
Mutta minulla ei ole valtaa vaikuttaa näihin... <3
Ja Metsätonttu ja Herne olivat paljon viisaampia kuin mie. =)
Mie vaan sillai mutu-tuntumalla pikaisesti mietin tähän haasteeseen vastauksia ja nuo nyt ensimmäisinä, joskaan ei varmaan tärkeysjärjestyksessä, tulivat mieleeni.
Tämä on ihana runomuotoon rakennettuja valintoja. Kauniita ajatuksia. Oi, jospa toteutuisivatkin.
Voi ei Unelma-kiltti, mie vaan vaistomaisesti siirsin tekstiä allekkain, mutta ei tämä ole runoa.
Soon vaan ajatuksia. =)
Ihan vaan ajatuksia...
Voi olla, että on olemassa jossain muuten vielä pieniä kyläkouluja, (joita ei ole lakkautettu) joissa on hymyileviä ja onnellisia oppilaita ja samanlaisia opettajia, ja jossa ei ole pääasia, kuka voittaa... <3
Meillä on neljä sukupolvea samalla saarelle, alle vartti ajella, tavataan joka viikko :)
Voi mikä harmi ettei sinulla ole valtaa valita!
Hienosti valittu, ja valinnat kuvattu.
Hannele, olet onnekas. Se on aika hyvin, mutta ei kuitenkaan ihan sitä, mitä mie toivon... =)
Voi kiitos kiltti MK. <3<3<3
Niinpä, en mie voi...
Jospa joku päättäjä joskus... =)
Nämähän on totetettavissa hyvällä tahdolla. Nykyaikana ei oikein enää sopeuduta helpolla monen sukupolven kotiin. Minä asun kolmen sukupolven kanssa.
Aikatherine
Sie olet siunattu. =)
Lähetä kommentti