.
Järven jää
näyttää
tyyneltä
Täydelliseltä
Pintaa kiristää
Kuin silläkin ois stressiä
Pinta ratkeaa
Kumeasti pamahtaa
Syntyy railoja
Pieniä
Isoja
Kaloille ikkunoita
-UR-
Kuvat: Vesijärveltä
.
Järven jää
näyttää
tyyneltä
Täydelliseltä
Pintaa kiristää
Kuin silläkin ois stressiä
Pinta ratkeaa
Kumeasti pamahtaa
Syntyy railoja
Pieniä
Isoja
Kaloille ikkunoita
-UR-
Kuvat: Vesijärveltä
.
30 kommenttia:
Hienoa Hallatar! Ihanasti olet ajatellut, että kalat pääsee kurkkimaan noista railoista.
Hih, kiits SS! ;D
Tosi kivasti sanottu: kalojen ikkunat.
Kalojen maailma on ihmisten maailman käänteiskuva: ihmiset sukeltavat hetkeksi vedenalaiseen maailmaan, kalat sukeltavat hetkeksi ilmaan...
Kutuharju =)
Liekö ne oikeasti jaksavat olla meistä
kiinnostuneita, mutta voihan sitä kuvitella että ovat. =)
Tulevat kurkkimaan uutta Rapalaa...;D
Osuvat kuvat ja sanat.
Noita railoja mäkin ensin ajattelin.
Pitäis päästä pilkille jahka sunnuntaina vaan olis aurinkoinen ja lämmin sää.
Hienosti ajateltu kaloja ajatellen! Railo on kuitenkin vaarallinen yllätys jäällä liikkujalle.
Murtunut, särkynyt jää! Railo on kuulemma suht hyvä pilkkipaikka...?
-wiltteri-
Hauska, moniulotteinen teksti!
Jäätä minäkin ensin meinasin, vähän toisennäköisenä. Vaan ovat jo blogissani, joten laitoin sitten muuta.
Ihania talvikuvia! Ja "kumeasti paukahtaa", kylläpä toi tuo muistoja mieleen jään ääntelystä!
Hyviä murtumia hyvään tarkoitukseen. Kunhan eivät liian leveitä ja vaikeuta jäällä liikkumista.
Tuli oikein hyvä mieli!
Hieno runo kuvineen.
Niin kuin mantereet jotka murtautuvat toisistaan erille.
Kaunista taas kerran - railot minullekin tuli mieleen, mutta en nyt pääse jäälle. Pakkasen kiristyessä halkeavan jään kumea pauke kantaa pitkälle ja kuulostaa aina yhtä oudolle ja erikoiselle, vähän pelottavalle, vaikka tietää mistä on kyse.
Ihana runo ja valtavan hieno kuvasarja sitä tukemassa.
Äänekkäitä murtumia pakkasella
Kiva runo, kalojen ikkunat :) Hyvät kuvat haasteeseen samoin kuin tekstikin.
Railon positiivisempi puoli. Kiitos kauniista kuvista ja runosta!
Kalojen ikkunoiota railot ovatkin? Minä pelkään railoja ja kartan jäällä liikkumista.
Kalojen ikkuna :D
Railo on tosi hyvä vastaus tähän haasteeseen...
Murtuma railoksi aukeaa.
Tarvitsevathan kalatkin valoa sinne jään alle.
Hyvät kuvat.
Runostasi pidin.
Onpas sulla taas älyttömän hienoja kuvia tarjolla. :) Nauratti tuo runosi ja nuo kalojen ikkunat...hyvä oivallus. :))
Kiitoksia:
Harmaasusi,
Doris,
Sisko,
Wiltteri,
Pitkospuu,
Heli,
Crane,
Helinä,
Hpy,
Inkivääri,
Täti-ihminen,
Eem,
Marjut,
Liisa,
Aimarii,
Ari,
Tanssiva harmaa pantteri,
Arleena
sekä
Tarjuska. =)=)))))))
Jo lapsena mietin, että railojen täytyy olla
kalojen ikkunoita... =)
Lapsena sunnutaihuviamme oli pilkkiä kaloja.
Kaloille ikkunoita. Hyvä ja hauska.
Kiits Erikeeper. =)))))
Kivasti kuvitettu runo. Viimeisestä kuvasta näkee, että kalojen ikkunoissa on pumpulinpehmeät verhot :)
Hih, kiitos Leenukka. =)
Ihan selvästi onkin niin.
Luonnonpitsiä. =)
Pintaa kiristää, kuin silläkin ois stressiä...hieno oivalle ja mielikuva. Onneksi vapauttava `murtuma´ pelastaa...vai pelastaako sittenkään. Kaikenmaailman murtumia sitten paikkaillaan kalliisti jälkeenpäin :)
Ikkunoita kaloille...hauska ajatus kalaihmiseltä :)
Jerry Lee
Ehkä murtuma hetken sattuu
mutta loppujen lopuksi parantaa. Niin kuin ihmisten stressikin.
Kestää aikansa ja joskus sitä voi muistella hymy huulilla. =)
Lähetä kommentti