26.3.2008

Kaloille ikkunoita

.














Järven jää
näyttää
tyyneltä
Täydelliseltä
















Pintaa kiristää
Kuin silläkin ois stressiä


















Pinta ratkeaa
Kumeasti pamahtaa
Syntyy railoja
Pieniä
Isoja
Kaloille ikkunoita







-UR-









Kuvat: Vesijärveltä



.

30 kommenttia:

  1. Hienoa Hallatar! Ihanasti olet ajatellut, että kalat pääsee kurkkimaan noista railoista.

    VastaaPoista
  2. Tosi kivasti sanottu: kalojen ikkunat.
    Kalojen maailma on ihmisten maailman käänteiskuva: ihmiset sukeltavat hetkeksi vedenalaiseen maailmaan, kalat sukeltavat hetkeksi ilmaan...

    VastaaPoista
  3. Kutuharju =)

    Liekö ne oikeasti jaksavat olla meistä
    kiinnostuneita, mutta voihan sitä kuvitella että ovat. =)
    Tulevat kurkkimaan uutta Rapalaa...;D

    VastaaPoista
  4. Noita railoja mäkin ensin ajattelin.
    Pitäis päästä pilkille jahka sunnuntaina vaan olis aurinkoinen ja lämmin sää.

    VastaaPoista
  5. Hienosti ajateltu kaloja ajatellen! Railo on kuitenkin vaarallinen yllätys jäällä liikkujalle.

    VastaaPoista
  6. Murtunut, särkynyt jää! Railo on kuulemma suht hyvä pilkkipaikka...?

    -wiltteri-

    VastaaPoista
  7. Hauska, moniulotteinen teksti!

    VastaaPoista
  8. Jäätä minäkin ensin meinasin, vähän toisennäköisenä. Vaan ovat jo blogissani, joten laitoin sitten muuta.

    Ihania talvikuvia! Ja "kumeasti paukahtaa", kylläpä toi tuo muistoja mieleen jään ääntelystä!

    VastaaPoista
  9. Hyviä murtumia hyvään tarkoitukseen. Kunhan eivät liian leveitä ja vaikeuta jäällä liikkumista.
    Tuli oikein hyvä mieli!

    VastaaPoista
  10. Niin kuin mantereet jotka murtautuvat toisistaan erille.

    VastaaPoista
  11. Kaunista taas kerran - railot minullekin tuli mieleen, mutta en nyt pääse jäälle. Pakkasen kiristyessä halkeavan jään kumea pauke kantaa pitkälle ja kuulostaa aina yhtä oudolle ja erikoiselle, vähän pelottavalle, vaikka tietää mistä on kyse.

    VastaaPoista
  12. Ihana runo ja valtavan hieno kuvasarja sitä tukemassa.

    VastaaPoista
  13. Äänekkäitä murtumia pakkasella

    VastaaPoista
  14. Kiva runo, kalojen ikkunat :) Hyvät kuvat haasteeseen samoin kuin tekstikin.

    VastaaPoista
  15. Railon positiivisempi puoli. Kiitos kauniista kuvista ja runosta!

    VastaaPoista
  16. Kalojen ikkunoiota railot ovatkin? Minä pelkään railoja ja kartan jäällä liikkumista.

    VastaaPoista
  17. Railo on tosi hyvä vastaus tähän haasteeseen...

    VastaaPoista
  18. Murtuma railoksi aukeaa.
    Tarvitsevathan kalatkin valoa sinne jään alle.

    Hyvät kuvat.
    Runostasi pidin.

    VastaaPoista
  19. Onpas sulla taas älyttömän hienoja kuvia tarjolla. :) Nauratti tuo runosi ja nuo kalojen ikkunat...hyvä oivallus. :))

    VastaaPoista
  20. Kiitoksia:

    Harmaasusi,
    Doris,
    Sisko,
    Wiltteri,
    Pitkospuu,
    Heli,
    Crane,
    Helinä,
    Hpy,
    Inkivääri,
    Täti-ihminen,
    Eem,
    Marjut,
    Liisa,
    Aimarii,
    Ari,
    Tanssiva harmaa pantteri,
    Arleena
    sekä
    Tarjuska. =)=)))))))


    Jo lapsena mietin, että railojen täytyy olla
    kalojen ikkunoita... =)


    Lapsena sunnutaihuviamme oli pilkkiä kaloja.

    VastaaPoista
  21. Kaloille ikkunoita. Hyvä ja hauska.

    VastaaPoista
  22. Kivasti kuvitettu runo. Viimeisestä kuvasta näkee, että kalojen ikkunoissa on pumpulinpehmeät verhot :)

    VastaaPoista
  23. Hih, kiitos Leenukka. =)

    Ihan selvästi onkin niin.
    Luonnonpitsiä. =)

    VastaaPoista
  24. Pintaa kiristää, kuin silläkin ois stressiä...hieno oivalle ja mielikuva. Onneksi vapauttava `murtuma´ pelastaa...vai pelastaako sittenkään. Kaikenmaailman murtumia sitten paikkaillaan kalliisti jälkeenpäin :)
    Ikkunoita kaloille...hauska ajatus kalaihmiseltä :)

    VastaaPoista
  25. Jerry Lee


    Ehkä murtuma hetken sattuu
    mutta loppujen lopuksi parantaa. Niin kuin ihmisten stressikin.
    Kestää aikansa ja joskus sitä voi muistella hymy huulilla. =)

    VastaaPoista


♥ Kommentoi tähän jotakin. ♥