No onkos tullut kesä nyt talven keskelle. Muistoja ainakin roikkuu kesästä. Ja siellä se lumen alla uinailee, odottaa sopivaa hetkeä ja meitä. Runo on kyllä viisas, miusta tuntuu samalta kuin olisi lukenut jotain itämaisia ikivanhoja runoja, sama syvä viisaus niissä, sama tunnelma.
15 kommenttia:
Todella kaunista, ihan kuin toisesta maailmasta, kuten toteat.
Kaunis kuva, olen samaa mieltä että kannattaa välillä poiketa tutulta reitiltä, voi löytää yllätyksiä.
Kaunista - ja ihanat ruukut vai uurnojako nuo...
Kaunista. Kuin jostain tipahtaneita kukkapylväsruukkuja..
Hyvin viisas ja moneen elämäntuskaan sopiva ajatelma; pitää vain poiketa totutusta!
Sooloilija
Sellaiset iloisen yllättävät
kukkaruukut. =)
Tia
Nii, justiin.
Rohkeasti vaan. =)
Inkivääri
Miekin hurmaannuin. =)
Hansu
Niiden ei olettaisi olevan
suomalaisessa talvinäkymässä, vai mitä? =)
Kiitos Crane! =)
Se vaatii itseltä uskallusta.
Se rutiinireitti kun on
niin tuttu ja turvallinen. =)
Kaunista talven taidetta.
Siellä kasvaa jotain, ihan selvästi :)
Arleena
&
Isopeikko
Juuri olin sammuttamassa konettani
kun huomasin täällä kommentteja.
Jokin kasvi taiteellisesti yhä nuokkuu
ruukkujen reunoilla.
Lumesta huolimatta.
Runosi ja kuvasi yhteinen liitto on kaunis!
Totutulta reitiltä poikkeaminen tekee hyvää.
Joskus kannattaa jopa eksyäkin.
Taika =)
Noinkin se voi olla.
Mutta eksyksissä
ei saa olla koko ajan...
No onkos tullut kesä nyt talven keskelle. Muistoja ainakin roikkuu kesästä. Ja siellä se lumen alla uinailee, odottaa sopivaa hetkeä ja meitä. Runo on kyllä viisas, miusta tuntuu samalta kuin olisi lukenut jotain itämaisia ikivanhoja runoja, sama syvä viisaus niissä, sama tunnelma.
Voi Mehtäsielu...
Kiitos. =)
Sanasi saivat miut melkein ylpeästi hymyilemään. =)
Liian usein pintymme arkirutiineihin.
Joskus poikkeaminen toisiin maisemiin
saattaa tuottaa helmiä elämäämme. =)
Rakastan sun blogia<3
Oi ihana Jarna! =D
Nyt mää vallan ylpistyn!
*halii*
Lähetä kommentti