Siitä oli jo niin kauan, viimoisesta käynnistäni,
nyt kun en ole enää kiireellinen tapaus hammaslääkärille,
ettei hän edes tuntenut minua kun riensi huoneeseensa
syömästä, jossa hän aina on juuri ennen miun vuoroani.
Hoitaja kutsui mut huoneeseen ja hammaslääkärini hämmästeli
että sinäkös se olit.
Meinasin sanoa, että uskallappa kysyä...
Ei onneksi kysynyt. =)
Ei nyt parin kilon kadottaminen ja otsatukka voi noin
paljoa muuttaa naista? Vai voiko? Crohni vähän laihduttaa.
Tuo mukava lupsakka hammaslääkäri mukavine hoitajineen
on saanut hammaslääkärikammoni tiehensä. Tiedän, että
hän puuduttaa. Tiedän, ettei hän satuta tahallaan. Näitä
hampaita on vaan ollut niin vaikeaa korjailla. Haperoita
ja jopa juuristaankin pois paenneita.
Iho on kamalan kuiva ja suorastaan kesii. Vaikka ulkona on
niin kosteaa? Luulisi että sitä ulkoisestikin olisi hehkee jo
sään ansiosta, mutta ei. Niin tuo vettä ja suihkussa seisoskelemista
rakastava tyttärenikin aina manaa, jotta vettä muka pitäisi
nauttia että iho pysyy hyvänä. Kummasti se iho vaan rypistyy
rusinaksi tytölläkin, kun seisoo suihkussa 45 minuuttia.
-Ainakin sormista... =)
Tulomatkalla hammaslääkäristä menin Luhdan tehtaanmyymälään, toiveenani ostaa edullista punaista ulkoilu- tms kangasta keittiön verhoiksi. Jotenkin vaan olen saanut päähäni että tämä keittiö on puna-valkoinen. Myymälässä on ollut aina sellaisia jopa euron metri maksavia ulkoilukankaita joista olen muulloinkin väsännyt halpoja verhoja. Vaan eipä ole enää. Myymälästä oli tullut fiini ja kaunis, kalliiden vaatteiden kauppa.
Vain muutama vetoketju oli jäänteenä kangaskaupasta...
Niisk.
Mutta tulipa päivän reippailu tehtyä kävellen.
Eikä onneksi satanut, vaikka sateenvarjo unohtui kotiin... =D
Edit:
Hammaslääkärissä on aina radio auki.
Ja JOKA kerta on Lauri Tähkää ja Elokerjuuta siitä asti aina kuulunut jossain vaiheessa radiosta, paitsi nyt. Ei Tähkää...
.
3 kommenttia:
Minulla on sinulle tunnustus blogissani.
Minullakin oli ennen tuo hammaslääkärissä käynti sellainen jo etukäteen sydämentykytyksiä aiheuttava kammotus. Mutta vasta aikuisena, kun olen osannut vaatia tai tarvittaessa pistää hanttiin, niin käynneistä on tullut, jos nyt kuitenkaan miellyttäviä, niin sellaisia, että en niitä niin enää noteraa tai etukäteen jännitä.
Hei Hallatar,
Ettäkö sellaista ensteks- kangasta ?
Kangaskaupoille käy nykyään juuri noin - uusivat sisustuksen jonka jälkeen ei ole enää varaa kuin vetoketjuun.
Sellaisesta punaisesta kankaasta olen itse ommellut häälahja sydäntyynyjä ja kirjaillut nimet ja päivämäärän ja viennyt selofaaniin pakattuna.
Niin - 2 päivän syvällisen pohdinnan jälkeen olen vastanut kirjainhaasteeseen, johon itse tilasin kirjaimen- olipa tosiaan haastetta kerrakseen.
Taidan pitää viiko blogiloman kun huomaan että uuvuttaa - kokonaanhan ei varmasti pysty lopettamaan.
Halaus !
IInes J =)
Miun tapauksessa otsatukka peittää melasmaa...
Niin täälläkin kutsutaan etunimellä.
Sukunimen ne usein kuitenkin lausuu väärin
ja sit mä en huomaa koska ne kutsuu sillä
väärällä lausunnalla. ;D
Moninainen =)
Oi, kiitos jo etukäteen.
Tulempas kurkistamaan.
Onkin aika mennyt ihan tuolla muualla...
Tuo on totta, mitä sanot hammaslääkäristä.
Ennen meni aivan suolet solmuun,
kun ajattelikin hampilekuria.
Nyt menee vain tuo mun ohutsuoleni solmuun... =)
Vähän väliä...
Vähän yksi hammas on nyt arka
mutta ei passaa purra sillä kovia juttuja.
Niinko toffeeta... ;D
Hei Melita-pieni =)
Sellaista ohutta joka kuitenkin estää aurinko-armaan porotuksen
ja pitää viiman ikkunan verhon takana.
Voin kuvitella kuinka ihanat siun sydäntyynysi ovat olleet! =)
Oi. =)
Kävin tässä kommenttia kirjoitellessani
kurkistamassa että hyvin sie olit
löytänyt sanoja vaikeasta kirjaimesta.
Lähetä kommentti