Translate

18.11.2008

Ovi jonnekin

.





















Kuukausi sitten tehty reissu naapurimaahan, jälleen
lukemani Eija Wagerin kirjat; Tupaantuliaiset Italiassa,
ja Koirani haukkuu italiaksi, sekä Jura Jukolan
ihanat matkakuvat, iskivät taas kaukokaipuun
niin kovin pintaan.























Passittomana, (ja rahattomana)
kaipuuta potiessani
katselen ovi-kuviani
joita otan melkeinpä huomaamattani.
Kuvaan erilaisia mielenkiintoisia ovia,
ja kuvittelen millaista elämä olisikaan
oven toisella puolella.







.

15 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kauniita ovia. Hallatar sinä tykkäisit Dublinista. Siellä oli ovia vaikka minkälaisia. Värejäkin oli joka lähtöön.

Haliruttaus.

Hallatarinoita kirjoitti...

Sukulaissielu =)

Varmasti pitäisin Irlannista.


*haliruttis* SS:llekin. =)

Sooloilija kirjoitti...

Kyllä, kaipuu olisi edes jonkinlaiselle matkalle, juuri vaikka Tukholmaan sukuloimaan. Olisi ihana joulun aikaan käydä vanhassa kaupungissa..

Ja Irlanti, oi kun pääsisi joskus sinnekin!

Kirjuri kirjoitti...

Minäkin aina ulkomailla olen kuvitellut, miten elämäni olisi muka kiehtovampaa toisella puolella. Vaan enpäs olekaan käynyt ulkomailla siten elämänmuutosten :)

Hallatarinoita kirjoitti...

Sooloilija =)

Voin uskoa,
että se kaupunki onkin kaunis joulunaikaan. =)




Kirjuri =)

Jotakin uutta pitää aina olla mielessä.
Pitää olla valmis heittäytymään
vaikka toisenlaisen oven takaiseen elämään. =)

Inkivääri kirjoitti...

Kauniita sisäänkäyntejä johonkin olet löytänytkin, näitä katsoo mielellään:)

Hallatarinoita kirjoitti...

Kiits Inkivääri =)

Anonyymi kirjoitti...

Ovet ovat mielenkiintoinen kuvauskohde. Siinä olisi elämäntehtävä. Mutta kun on kaikkea muutakin kivaa ja kun ei ole tuota passia eikä rahaa. Ei minullakaan, kumpaakaan, mutta mielikuvitusta ja vanhoja muistoja riittää.

Hallatarinoita kirjoitti...

Leijonainen =)

Mutta siulla onkin ihana mielikuvitusmaailma. =)

Anonyymi kirjoitti...

Hienoja ovia olet löytänyt. Seuraavaksi sinun kannattaa mennä Tallinnaan, sieltä löytyy toinen toistaan kauniimpia ovia kuvattavaksi. Niin, sitten kun on passi ja rahaa, minullakin toinen on mutta toista puuttuu.

Hallatarinoita kirjoitti...

Savisuti =)

Se onkin yhtenä toivemaana. =)
En ole sielläkään tosiaan ehtinyt koskaan käydä.

Katja Tanskanen kirjoitti...

Aivan ihana oli tuo juttusi viimeinen ajatus: " kuvittelen millaista elämä olisikaan oven toisella puolella."

Lauseesi on kuin jostakin taideromaanista. Se on samaan aikaan filosofiaa, psykologiaa, teologiaa ja lyriikkaa.

Hyvät vertauskuvalliset lauseet saavat mielikuvituksen lentämään. Katja lentää jo ties missä...

Hallatarinoita kirjoitti...

Katja =)

Kiitos sanoistasi. =)
Moni muu varmasti hymähti miun sanoilleni.

Olen parantumaton romantikko
ja katselen maailmaa
-liikaakin-
vaaleanpunaisten lasien läpi,
kunnes joku varastaa joskus lasini... ;D

Katja Tanskanen kirjoitti...

Minä uskon, että moni tykkää sanoistasi aivan yhtä paljon kuin minäkin.

Vaaleanpunaisten lasien varkaat ovat pötkineet jo ajat sitten pakoon.

Uskotkos? Hih!

Hallatarinoita kirjoitti...

Oi kiits Katja! =)

*halitus*