Runotorstaissa oli aiheena lasi:
Näin omituista unta
Istuin lentokoneessa
Katselin ikkunasta hämärään
Valoläikkien reunustamaa
rantaviivaa
Taivaanranta
oli yhä vaaleana
Ystäväni
Jutteli jossain
Tunsin hänen äänensä
hän puhui vierustoverillensa
Näin hänen kuvajaisensa
ikkunalasistaan
Hän havaitsi minut
lasin heijastuksen kautta
Selvästi silmämme kohtasivat
Hän vaikeni
Veti ilmeettömästi luukun
ikkunansa eteen
Minä heräsin
Una Reinman
.
17 kommenttia:
Elikkä olit unessa siivillä.
Puhutteleva uni ja runokuva.
Harmaasusi =)
Jonnekin olin kai lämpöiseen matkalla.
Mutta vain unessa. =)
Ja ystäviä tulee ja ystäviä menee...
Kiitos Aino =)
Se ihmetys ystävän käytöksestä jäi
niin eläväksi, että koko uni piti kirjoittaa muistiin.
Tämä on siis jo joskus kauan sitten kirjoitettu
ja varmaan olen sen postannut tännekin aiemmin.
En vaan nyt sitä löytänyt
niin laitoin runoksi
lasi-aiheeseen...
Selitänkö liikaa? =)
Jäi miettimään, mitä ystävä jutteli... Avasiko uni alitajunnalle oven epäilykseen? Mielenkiintoinen jo unen tapatumaympäristönkin takia! Erinomainen vastaus haasteeseen :)
Kiits Mummy =)
En tiedostanut unessa
mitä hän puhui.
En sanoja.
Vain ääneen.
Eleet.
Ilmeet.
Sitten silmät.
Ja ikkunaluukun...
Istuskelen itse paljon junassa ja tuijottelen pimeästä lasista heijastuvia hahmoja. Siinä pääsee hetkittäin jonnekin rajamaille. Että kummalla puolella se todellisuus oikein on..
Erikeeper =)
Ikkunoista pääsee uusiin ulottuvuuksiin.
Unet ovat mielenkiintoisia, ja niiden kautta voi joskus saada hyviä ideoita vaikka runoksi.
Itse olen nähnyt vain kaksi "lasintakaista" unta.
Kaksi sukulaistani on kuollut kohta sen jälkeen, kun he ovat näyttäytyneet ikkunani takana unessa.
Onneksi samat unisymbolit eivät toimi meillä kaikilla yks yhteen, ja en oikein usko omiin enneuniinikaan ehdottomasti.
Mutta jonkilaista välirikkoa, tai yhteyskatkosta tuo uni saattaisi merkitäkin. Jollekin.
Dramaattinen, hieno runo. Jos on suoraan unesta, olet varmaan monta kertaa miettinyt.
Leonoora
Näin kävikin.
Aika pian unen jälkeen.
Pelottavaa...
Hiukan.
Näen paljon unia, mutta unohdan niistä suurimman osan
jos en heti aamulla kirjoita niitä ylös.
Leijonainen
Ihan suoraan unen tapahtumat.
Ja tosiaan mietitytti, koska juuri unen henkilö sanoutui pian irti ystävyydestä...
Ihmisen alitajunta on tarkka kuin koiran vainu, unissa näkee, unista lukee. Hienosti kuvattu hetki.
Juuri noin heijastuvat ikkunoiden kuvat, autoissa, lentokoneissa junissa - joskus kohtaa oudon vieraan katseen - se on hätkähdyttävä kokemus
Ja aivan todellisuudessa....
Kiitos Sirokko
Alitajunta tekee töitä
kun me fyysisesti nukumme.
Arleena
Näin se on.
Ehkä bussien heijastuksista alitajuntani
nappasi tämän hetken?
Hieno runo ... tuttu aikaisemmalta postauksesltasi. Sopii hyvin aiheeseen. Uniennustukset ovat pelottavan tuntuisia, mutta niin vain usein on, että ihan kuin meitä siten valmisteltaisiin tulevaan.
John
Siis se on ainakin runoblogin puolella.
Olenko sen tännekin jo laittanut?
Hups...
Niin, ei halunnut sinun näkevän - mitä?
Genoveeva
Minulle tuntuu tuovan huonoa onnea
edes laittaa tuota runoa esiin...
Jälleen...?
Lähetä kommentti