Sauniot ovat valloittaneet
pellot, niityt ja ojanpientareet
ja kukkivat parhaillaan varmaan
toista kukintakauttaan jopa kaupungissa.
Laitumiltakin vielä erottaa peltosaunion,
koska lehmäkään ei sitä syö. =)
Jos rohdoksi etsii kamomillaa,
näitä kahta kukkaa ei pidä sekoittaa.
Sitä paitsi on olemassa vielä kolmaskin
saunakukka, joka kasvaa meren rannoilla.
Tänään alkaa talviaika.
Muista siis pikkuisen huokaista
ja lepää arjesta.
Nauti tästä päivästä.
Kesän viime hetkistä.
.
6 kommenttia:
Saunioita kuvasin hetken aikaa sitten ja ihmettelin niiden elinvoimaa. Eräs viljelijä kirjoitti ettei kauheasti niitä rakasta.
Vaikka tuuli tuivertaa mitttari näytti +9 ei vielä tarvitse kylmässä kärvistellä.
Mielenkiintoisen näköinen tuoli kuvassasi, koristeelliset tukijalat oli laitettu.
Tia =)
Saunakukat ovat aina söpöjä.
Viljelijä oli varmaan mies... ;D
Tuoli on viikon takaiselta reissulta bongattu.
Miun mielestänikin mukava.
Hallatar, söpöjähän ne ovat. Väärin arvattu, oli nainen :-) kuulemma kukat aikamoinen riesa koko kesän.
Tia =)
On ne tietty kasvimaalla yms
aikamoisia ylimääräisiä vastuksia.
Teettävät työtä.
Miekin ihmettelin tänä aamuna saunakukkia. Satoi, myrskysi, mutta ne vaan kukki. Kun lähes kaikki värit nyt on riisttu niin joku vaan jaksaa kukkia. Se on ihmeellistä. Kiitos niille ja sinulle Hallatar myös. Sinäkin jaksat kukkia vaikka on harmaata sateista tuulista ja hämärää. Mikä on voimasi salaisuus?
Mehtäsielu =)
Eikös vaan?
Ne ihmeellisesti ovat olleet sinnikkäitä tänä syksynä.
Ensimmäistä kertaa kirjoitin sanan -syksy.-
On se nyt viimeistään myönnettävä.
Syksy se huutaa nurkissa
ja paiskoo vettä ikkunoihin.
Kauniisti sanottu Mehtäsielu
että miulla olisi voimia... =)
Kun usein tunnen oloni kyllä aika voimattomaksi.
Ehkä miun voimaani luo se
että tänäänkin kaikki kolme muruani
olivat ilonani
ja syömässä valmistamaani
kalaa, perunoita ja jälkiruuaksi suklaakakkua...
Kuin myös Hani. =)
Ja puhelimessa olin Mamin kanssa
joten koko pieni rakkaiden piirini oli lähellä
ja se antaa voimia.
Jos rakkaat ovat kaukana poissa
voi viipyillä muistoissa...
Lähetä kommentti