Translate

4.2.2008

Kengät kopsuu taas

.



















Terveyden olemassaoloa pitää itsestäänselvyytenä
niin kauan kun ei ole mitään vaivoja missään.
Vasta kun joku paikka on kipeänä, sitä tajuaa,
miten hyvä olo olikaan silloin kun oli ihan terve.

Mie käväisin tänään Maman kanssa pyörähtämässä
asioilla ja tuntui ihan hyvältä, kun saattoi kävellä
taas normaalisti. Omissa kopsuvissa kengissä.
Jalkojen puutuneisuus on poissa ja sain kunnolla
kengätkin jalkaani eivätkä ne enää satuttaneet. Jee! =)
Täytyy varoa selän niksahtamista tästä lähtien.

Eli vaikka aamulla oli karhumaisen uninen olo,
niin pyrähdys Maman seurassa piristi kummasti.
Ja tietenkin se, että kengät kopsuivat taas. =)



.

9 kommenttia:

Aamu Kahvi kirjoitti...

Hienoa, että kengät kopsuvat taas!! Tuo terveyden arvostamisessa olet täysin oikeassa. Meillä tytöt ovat kovasas kuumeessa ja voi kuinka äidin sydämessä tuntuu pahalta katsoa pienten huonoa oloa. Mielellään kuuntelisin sitä iloista puheen kälkätystä :)

Hallatarinoita kirjoitti...

Aamu kahvi

Toivottavasti se ihana puheen
kälkätys taas ihan pian kuuluu.
Ja äidin sydän lyö taas leppeämmin. =)

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa, että sinun jalat on kunnossa taas ja kopikopi naiskengät voi laittaa jalkaan.

Hipinen oot.

Anonyymi kirjoitti...

Hieno homma! Tämä oli päivän paras uutinen! =D

Anonyymi kirjoitti...

Voi kun hienoa!:) Muista tämä tunne ja nauti!

Anonyymi kirjoitti...

Onpa kivan kuuloista, kun kengät kopsaa. Kuulostaa hyvälle, suorastaan loistavalle. Toivottavasti vaiva ei uusiudu ja voit kopistella kankiäsi jatkossakin iloisin mielin. :)

Hallatarinoita kirjoitti...

Kiitos hipinen SS!
Tämä viikonloppu korjasi jalat.
Nyt oli kevyt kävellä.
-Ja kopistella. =)
Saa Nunnukka
-lapsiparka-
pitää nyt pysyvästi ne
miulle liian suuret
ja hänelle hyvin sopivat kengät. =)



Voi kiitos Iines J!
Olipa ihanasti sanottu!
Viikonloppuna loputkin varpaat
ja jalkapohjat lakkasivat olemasta tunnottomia.




Kiitos Anna!
Kyllä. Yritän. Ihan ilokseni varpaitani pyöritän kun
taas voin niin tehdä. =)




Kiitos Tarjuska!
Täytynee varoa liukastumista jäisellä kadulla.
Tuntui hyvältä pystyä jälleen kivutta kävelemään.
Mutta aikaa se vei...
Missään tapauksessa se ensimmäisen lääkärin
kolmen päivän sairasloma ei riittänyt.
Kolme viikkoa oli oikeampi toipumisaika.

Nyt on hyvä.
*koputtaa puuta*

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa!!!
Musiikkia ilmassa
...kopina kuuluu tänne asti :)

Hallatarinoita kirjoitti...

John...

Oivoi.
Sinne asti?
Taitaa olla flamencon tahtia? =)