Metsän keskellä
pieni lampi
oli paikka paikoin
hyvin tyyni
Sieluni lepäsi
Ei muita näkyvillä
Vain lintujen laulua
ja tuuli kahisuttamassa
puiden latvoja
Astelen kuusten
jykevien oksien alle
Saanpa poimia
nämä metsän antimet
sydän pamppaillen
ihan itse
Una Reinman
Mitä sinä keräisit metsästä iloksesi?
Mitä sinun koriisi tulisi?
Aineetonta vai konkreettisen aineellista?
Arvaatko mitä minä keräsin?
Minun korissani olisi tietenkin villejä vadelmia ja mustikoita.
Ehkä myös kukkia ja söpöjä käpyjä.
Kännykkään keräisin kuvia sammalista, sananjaloista, metsäkortteista, puun kaarnasta, mustikanvarvuista, puista, maisemista, taivaasta ja eväsaineksista...
- Sillä totta kai eväätkin olisi mukana!
Mielenperukoille kerääntyisi samalla metsäkokemuksia, hymyjä ja hyvää mieltä siitä, että saa vaellella vapaasti ja hengittää metsän tuoksuja ja lisäksi saa puhtaita supermarjoja pakastimeen! Voihan niistä tietenkin jo heti leipoa piirakan, kun pääsee kotiin!
💚
PS1:
Sehän on kohta mustikkapiirakkapäiväkin! Kannattaa kerätä tähtimarjat jo nyt talteen!
PS2:
Sienet - hyi olkoon - saavat jäädä metsään lahoamaan. Lahottajiksi ne on sinne tarkoitettukin. Eivät ole kasvi- eikä eläinkuntaa, vaan outoja, näkyviä lahottajia...
Ne haisevatkin maatuneelle ja homeelle jo nyt! 🤭
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti